Koulutusvienti lisää kansainvälisyyttä

Suomi tunnetaan laadukkaan korkeakoulutuksen maana, ja suomalaisella koulutuksella riittää kysyntää ulkomailla. HAAGA-HELIAn EduExport-hankkeen tavoitteena on kehittää maamme koulutusvientiä ja tukea koko korkeakoulukenttää. Kaikki koulutusvientiä tekevät ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan.

AhonenHalmari

EduExport-hankkeesta  vastaava Jouni Ahonen (vasemmalla) ja koulutusviennin ohjelmapäällikkö Pasi Halmari

– EduExport-hanke auttaa tuotteistamisessa, sopimusjuridiikassa ja verkottumisessa sekä tukee henkilöstöä, joka toteuttaa koulutusvientihankkeita, kertoo hankkeesta vastaava Jouni Ahonen.

Ahonen siirtyi elokuun alussa EduExport-projektiin hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikön johtajan paikalta. Hän uskoo, että HAAGA-HELIAlla on mahdollisuus nousta merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi koulutusviennissä.

Koulutusvienti tarvitsee tukea

HAAGA-HELIAssa koulutuksen myyntityötä on tehty aktiivisesti lähes viisi vuotta. Suurin kysyntä on opettajankoulutuksella, jota on toteutettu räätälöidysti sekä ulkomailla että Suomessa yhdessä neljän ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Tällä hetkellä yhteistoteutuksia on käynnissä esimerkiksi Shanghaissa.

Ahosen mukaan koulutusviennin haasteet ovat samat kuin kaikessa ulkomaanviennissä. Viennin esteiden poistaminen antaisi enemmän toimintamahdollisuuksia.

Oikeanlaisilla tukitoimilla koulutusvienti voi nousta merkittäväksi vientihaaraksi. Suomi koetaan koulutuksen mallimaana. Toivotaan, että koulutusviennin lainsäädännölliset esteet saadaan poistettua.

Haasteita on myös sopimuspuolella liittyen siihen, millaisia sopimuksia tehdään, kuinka pitkiä ja sitovia ne ovat sekä millaisin vakuuksin ostajalle vahvistetaan sitoutumisen taso.


Henkilöstölle mahdollisuuksia toimia kansainvälisesti

Koulutusvientihankkeissa HAAGA-HELIAn henkilökunta voi läpi koko organisaation kehittää ja laajentaa omaa osaamistaan sekä aidosti nähdä, miten kansainvälisissä ympyröissä toimitaan.

– EduExport-hankkeen avulla tuetaan henkilöstön valmiuksia, esimerkiksi kulttuuriosaamista, oman koulutustuotteen konseptoimistaja kielitaitoa, jotka auttavat menestymään maailmalla.

Hanke antaa yhä useammalle haagahelialaiselle mahdollisuuden olla mukana eri rooleissa. Koulutusvientihankkeissa tarvitaan monenlaisia toimijoita kuten opettajia, hallintohenkilökuntaa, sisäisiä kouluttajia ja ohjelmajohtoa.

Kaikki ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti. Meillä on hyvä tuote ja osaava henkilöstö.

EduExport-hanke ei ainoastaan tue HAAGA-HELIAn kansainvälisyyttä, vaan myös perustoimintaa. Koulutusviennin kautta oppilaitos saa rahaa, mikä mahdollistaa tämänhetkisten palveluiden ja henkilöstön ylläpidon.

Kolmivuotiseksi kaavailtu hanke on saanut rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vain vuodeksi. Vaikka rahoitusta ei saataisi enempää, koulutusviennin ponnistelut jatkuvat HAAGA-HELIAssa.


Tuotteet on kohdennettava oikein

Koulutusviennin kohdemaita on Aasiassa, Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa.

– Maailmalla on laajat markkinat, ja vietävän tuoteportfolion on oltava kunnossa. On osattava kohdentaa tuotteet oikeille markkinoille.

Koulutusviennin markkinoilla on kolme kohderyhmää: Business to Government (B2G), Business to Business (B2B) ja Business to Consumer (B2C). B2G:ssä vastapuolena on ministeriö tai valtiollinen laitos, jonka tavoitteena on paikallisen koulutusjärjestelmän uudistaminen. B2B-kohderyhmää edustavat partnerit, yliopistot ja colleget, jotka haluavat kehittää toimintaansa. B2C:ssä toteutetaan kursseja suoraan opiskelijoille tai asiakkaille.

Kovimmat kilpailijat tulevat vahvoista vientimaista, jotka ovat tehneet koulutusvientiä kauan – Yhdysvalloista, Englannista, Kanadasta, Australiasta, Hollannista ja Saksasta.

– Pyrimme benchmarkkaamaan ja verkostoitumaan heidän kanssaan sekä löytämään omia parhaita käytäntöjä sitäkin kautta, Ahonen sanoo.


Oma kampus tai toimipiste ulkomailla

Koulutusviennin tuoteportfoliossa on viisi kategoriaa, joista ensimmäinen, konsultointi- ja koulutuspalveluiden tuottaminen, sisältää koulutusjärjestelmien ja opetussuunnitelmien kehittämistä. Toisessa tuotekategoriassa ovat lyhytkurssit, joita HAAGA-HELIA tarjoaa opiskelijoille suoraan tai partnerin kautta.

Kolmas tuotekategoria liittyy tutkintoyhteistyöhön, jossa HAAGA-HELIA tuottaa osatutkintoja, sertifikaatteja ja yhteistutkintoja eli ulkomaisten ammatillisten tutkintojen täydentämistä ammattikorkeakoulututkinnoksi.

Neljäs tuotekategoria sisältää franchising- tai management contract -tyyppisiä ratkaisuja, joissa HAAGA-HELIAn ohjelmaa toteutetaan muualla joko haagahelialaisten toimesta tai siten, että HAAGA-HELIAn vastuulla on vain laadunvalvonta ja ohjelman sertifiointi.

Viides tuotekategoria on HAAGA-HELIAn oma kampus tai toimipiste ulkomailla. Se räätälöitäisiin markkinoiden tarpeen mukaan.

– Vielä ei ole tarkempaa visiota siitä, missä HAAGA-HELIAn ulkomainen kampus sijaitsisi, mutta pisimmällä ajatukset ovat Shanghain alueella ja Virossa, Ahonen kertoo.

 

Lisätietoja HAAGA-HELIAn koulutusvientitoiminnasta: HAAGA-HELIA Global Education Services

 

Teksti ja kuva Elina Kuismin

 

 

Comments are closed.

Comments are closed