Mistä tulee sisäinen motivaatio

rehtori

Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. — Esa Saarinen

 

Sisäinen motivaatio on hurja voima. Kun takana on 40 vuotta työelämää, kymmenen eri organisaatiota ja hiukan enemmän erilaisia tehtäväkuvia, luulisi olevan jo helppoa vastata kysymykseen, mistä se sisäinen motivaatio työtekoon tulee. Mutta ei ole helppo arvioida tai kirkkaasti analysoida omia sisäisiä motivaatiotekijöitään, saati mistä ne johtuvat. Se on helppo todeta, että aina olen ollut halukas heittäytymään uusiin tehtäviin. Jokainen työ, alkaen ammatillisten oppilaitosten apulaistarkastajan tehtävästä on ollut hurjan mielenkiintoinen. Mutta mikä saa innostumaan 40 vuoden ajan?

Mistä tulee nälkä oppia asioita, tutustua uuteen, saada itse aikaiseksi asioita, nähdä kättensä ja ajattelunsa tuottamia tuloksia? Sanotaan, että on helppoa saada asioita aikaan, kun sisäinen innostus palaa ja toisaalta, että motivaatio on yksi niistä asioista, joita alkaa kaivata vasta, kun sitä ei löydy.

Motivaatio on monitahoinen ilmiö. Se on toiminnan voima, joka suuntaa ja virittää suoritukseen, joka onnistuu ihmisen valmiuksista riippuen. Motivaatio on se psyykkinen tila, millä vireydellä, ja aktiivisuudella ihminen jossakin tilanteessa toimii saavuttaakseen tavoitteensa. Siitä riippuu, millä halulla ihminen käyttää omia resurssejaan työn suorittamiseksi. Motivaatio on myös tilanteen ja yksilön vuorovaikutusta, johon vaikuttavat lukuisat tekijät.

Motivaatiopsykologian johtavien tutkijoiden Richard Ryanin ja Edward Decin mukaan sisäisen motivaation ytimessä on psykologisten perustarpeiden täyttyminen, mikä vaikuttaa merkittävästi koettuun onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Ryanin ja Decin mukaan psykologisia perustarpeita on kolme: vapaus, kyky saada asioida aikaiseksi ja yhteys toisiin ihmisiin. Lauri Järvilehto nimittää näitä psykologisia perustarpeita nimillä vapaus, virtaus ja vastuu ja määrittelee niitä seuraavasti.

Vapaus tarkoittaa tunnetta siitä, että pystyt vaikuttamaan omaan elämääsi. Toisin sanoen, se tarkoittaa, ettei toimintaasi rajoita ylenpalttisesti toisten tahto ja toiminta, ja että pystyt kohtalaisella vaivalla saavuttamaan tavoitteesi. Vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisit tehdä ihan mitä vaan päähän pälkähtää. Siksi vapaudessa on vähintään yhtä paljon kysymys asenteistasi ja arvoistasi kuin käsillä olevista mahdollisuuksista.

Virtaus tarkoittaa sitä, että saat asioita tapahtumaan ja saavutat päämääriäsi. Se tarkoittaa sitä, että koet elämäsi pysyvän hallinnassa ja että saat aikaiseksi sen, minkä aloitat. Virtaus ei tarkoita sitä, että tällaiset saavutukset olisivat aina helppoja. Päinvastoin, hallinnan tuntu ja flow-kokemus syntyvät usein silloin kun pusket itseäsi kykyjesi äärirajoille.

Vastuu tarkoittaa sitä, että tiedostat vuorovaikutuksellisuutesi ja riippuvuutesi toisista ihmisistä. Se tarkoittaa sitä, että koet olevasi osa jotain ryhmää ja koet voimakkaasti, että teoillasi ja elämälläsi on merkitystä myös toisille ihmisille. Vastuu liittyy myös läheisesti kokemukseen siitä, että olet osa jotain itseäsi suurempaa kokonaisuutta.

Jotenkin kuulostaa uskottavalle tuo Järvilehdon määrittely – vapautta, virtaa ja vastuuta – niitä sopivassa suhteessa riittää tuottamaan 40 vuoden sisäisen motivaation.

Ritva Laakso-Manninen, rehtori

 

 Kuva Marek Sabogal

Comments are closed.

Comments are closed