Monikielisyys avaa ovet kansainvälisyyteen

 

Haaga-Heliassa monikielisyys näkyy hyvin johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman kielivalikoimassa. Yksikön saksan kielen lehtorin Tesi Binderin mielestä kielitaito on olennainen osa kansainvälisyyttä: vieraan kielen osaaminen avaa ovia uusiin kulttuureihin ja maailmoihin.

 saksa_stipendi2

Koulutusohjelman opiskelijoille Kati Ilomäelle ja Sara Muuriselle (kuvassa yllä) myönnettiin vuoden alussa Itävallan suurlähetystön stipendi kannustuksena saksan kielen hyvästä hallinnasta sekä innostuksesta sen oppimiseksi.

Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman saksan lehtorin, opinto-ohjaaja Tesi Binder käy läpi koulutusohjelman kielivalikoimaa:

– Haaga-Heliassa meidän opiskelijoillamme on valittavana seitsemän kieltä: kiina, venäjä, ranska, espanja, saksa, ruotsi ja… yksi puuttuu… ai niin, englanti!

Tahaton unohdus osoittaa sen, miten itsestään selvä englannin rooli kielten opetuksessa on.

– Englannin osaaminen on tärkeää, mutta pelkästään siihen panostaminen opetuksessa yksipuolistaa kieliosaamista. Esimerkiksi saksaa puhutaan Keski-Euroopassa suurella alueella useissa valtioissa. Sen osaamisesta on siis paljon hyötyä ulkomailla, Tesi toteaa.

Haaga-Heliassa kielten arvo ymmärretään hyvin. Assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan kielet tulivat jo 90-luvulla. Kielet ovat siis olleet keskeinen osa opetusta jo sihteeriopistosta lähtien. Tänä päivänäkään Haaga-Helian koulutusohjelman kaltaisia koulutuksia ei juurikaan ole muualla.

– Täällä kielet opitaan substanssin yhteydessä, ei siitä erillään, Tesi kertoo.

 

Kieltä ei opi vain istumalla luokkahuoneessa

Kansainvälisyys ja kielen oppiminen ei johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa jää riviopetuksen tasolle, vaan vaihtoehtoisia kielen oppimisen menetelmiä keksitään jatkuvasti. Tällainen on esimerkiksi suomen ja venäjän kielen tandem-opetus, jossa suomea ja venäjää äidinkielenään puhuvat opiskelijat opettavat toisilleen omaa kieltään.

– Tandem-opetus on erinomainen tapa tuoda onnistumisen tunne osaksi kielen oppimista. Molemmat osapuolet saavat vuorollaan kokea osaavansa jotain, Tesi kehuu.

Myös Cafe Lingua on erilainen mutta tehokas tapa oppia kieltä. Cafe Linguassa tarkoituksena on harjoitella kieliä pienryhmissä ja tutustua opiskelijoihin ympäri maailmaa. Pöydän isäntinä toimivat vapaaehtoiset kielen natiivipuhujat.

– Cafe Lingua on todella hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus käyttää kieltä, Tesi vinkkaa. Linguaan voivat osallistua kaikki haagahelialaiset, myös henkilökunta opettajista hallintoon.

Tesi itse vie opiskelijoitaan säännöllisesti työelämävierailuille saksankielisiin partneriyrityksiin ja suurlähetystöihin.

– Vierailulla opiskelijat pääsevät käyttämään opiskelemaansa kieltä aidossa vuorovaikutuksessa työelämän edustajien kanssa, hän kertoo.

Aito vuorovaikutus tukena kielen oppimisessa

Vuorovaikutus vaihto-opiskelijoiden ja suomalaisten välillä on Tesin mukaan tärkeää. Kielen suullisen käytön oppii kieltä käyttämällä ja aidossa vuorovaikutuksessa kielen oppimisesta on mahdollisuus saada enemmän irti. Tesi kannustaakin opiskelijoita lähtemään sinne, missä kieltä käytetään sen luonnollisessa ympäristössä.

– Parhaiten kieltä oppivat kokemukseni mukaan ne, jotka lähtevät vaihtoon. Esimerkiksi Saksassa, jossa paikallista kieltä on oikeastaan pakko käyttää, sen myös oppii. Myös harjoittelu tai jatko-opiskelu ulkomailla ovat hyviä mahdollisuuksia kielen oppimiseen.

Tesi kuitenkin muistuttaa, ettei kansainvälisyys ole vain sitä, että lähdetään ulkomaille.

– Kansainvälisyyttä voi myös harrastaa täällä Haaga-Heliassa, jos vain keksii keinot. Esimerkiksi opiskelijat ovat itse intoutuneet viemään kielen opiskelun pidemmälle ja perustaneet muun muassa Facebook-ryhmiä, joissa vuorovaikutus ja kielten oppiminen jatkuu kurssin jälkeenkin, hän kertoo.

Kieliin riittää kiinnostusta

Monet johdon assistentin koulutusohjelman opiskelijoista valitsevat useamman kuin yhden kielen. Käytännössä opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella vaikka kaikkia tarjolla olevia kieliä, jos niin haluavat.

– Opiskelijat ovat todella kiinnostuneita kieltenopiskelusta. Vähemmistössä ovat ne, joita kieltenopiskelu ei juurikaan kiinnosta, Tesi sanoo.

Kielten osaamisen hyödyllisyyden ymmärtäminen saattaa auttaa oppimisessa, mutta kiinnostus on riittävä ja hyvä syy kielten opiskelulle.

– Kielen osaaminen avaa uusia maailmoja, mutta kieli on myös vahvasti kulttuurisidonnainen. Lisäksi arjen kieli ja virallinen, asiatyylinen yleiskieli ovat kaksi eri kielenkäytön tasoa.

Vaikka kielen opiskelusta ollaan innostuneita, on yhdessä asiassa kuitenkin haasteita. Opiskelijat kokevat edelleen pelkoa kielen suullista käyttöä kohtaan.

– Koulussa ei rohkaista puhumiseen, vaikka nimenomaan se on taito, jota ihmiset tarvitsevat työelämässä. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota, kun edistetään kansainvälisyyttä. Kielen käyttämisen rimaa tulisi laskea. Sitä ei tarvitse osata täydellisesti ennen kuin sitä voi käyttää, Tesi muistuttaa.

 

saksa_stipendi3

Itävallan Suomen-suurlähettiläs Dr. Elisabeth Kehrer (4. vasemmalta)  jakoi stipendit Kati Ilomäelle ja Sara Muuriselle. Kuvassa suurlähettiläs Dr. Elisabeth Kehrer, stipendin saajat, lehtori Tesi Binder (3.oikealta) sekä johdon assistenttityön opiskelijoiden ainejärjestön HSOY ry:n edustajia. Stipendin yksi tarkoitus on muistuttaa, että myös muiden vieraiden kielten kuin englannin osaamisella on merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa.

 

Teksti Nina Finell
Kuvat Laura Niemi ja Haaga-Helia

Comments are closed.