Joukkoäly tiivistyy avaruudessakin

— Joukkoistaminen on metodi, jolla kerätään joukkoviisautta, toteaa tutkija ja toimittaja Tanja Aitamurto.

Aitamurto valmistelee parhaillaan väitöskirjaa joukkoälyn vaikutuksesta journalismiin, ja tätä aihetta käsiteltiinkin hänen luennollaan Haaga-Helia ammattikorkekoulussa 17.9. Luennolla pohdittiin crowdsourcingin lisäksi co-creationia, nämä käsitteet Aitamurto niputti yhteen sanalla open X.

Joukkoistamista on käytetty ja käytetään monin eri tavoin. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA on osallistanut ihmisiä mukaan avaruustutkimukseen tarjoamalla jokaiselle, taustasta riippumatta, mahdollisuuden kartoittaa kraateita Marsissa.

— Nasa on tehnyt tieteellisiä läpimurtoja joukkoistamisella, Aitamurto toteaa.

Joukkoistamisesta ja co-creationista eli yleisön ottamisesta mukaan tiedonkeruuseen on monia esimerkkejä myös Suomessa. Olivia-lehti julkaisi vuoden 2012 ensimmäisen numeronsa osittain lukijoilta saamien juttuideoiden perusteella. Oma Olivia -sivu, jota oli luomassa Olivian toimituksen lisäksi  Tanja Aitamurto, keräsi tuhansia innokkaita “lehdentekijöitä”.

— Toimitus pääsi perehtymään siihen, mitä lukija haluu ja toivoo, ja lukijat olivat tyytyväisiä siihen, että heidät otettiin mukaan.

Helsingin Sanominen taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen joukkoisti lukijoita pankkiirien luvattomaan arvopaperikauppaan liittyvässä jutussa. Tämän joukkoistamisen seurauksena Pietiläinen sai skuupin OP-ryhmän pankkiirien holding-yhtiöstä, ja jutun ansiosta Pietiläiselle ojennettiin Lumilapio-palkinto parhaasta tutkivasta jutusta.

Ruotsissa kansalaiset otettiin mukaan asuntolainojen korkoja selvittävään juttuun. Ihmiset merkitsivät omat lainansa, korkonsa ja postinumeronsa kartalle seurauksella, että jokainen kykeni vertailemaan omia lainojaan muiden vastaaviin. Sitä, oliko joukkoistamisen ansiota, että Ruotsissa lainojen korot laskivat, ei Aitamurto uskalla varmaksi sanoa.

Crowdsoursing ja co-creation lisäävät varmasti yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Siihen, että prosessit pidettiin ennen tiukasti oman väen käsissä, on tulossa muutoksia. Dialogeja käydään enemmän, joiden ansioista läpinäkyvyys lisääntyy, ja tieto liikkuu lukijan ja toimituksen välillä. Digitaalinen vuorovaikutus on jatkuvaa.

Onko niin, että usean ihmisen tieto ja kokemus antavat enemmän kuin yksittäisen asiantuntijan?

Jotta joukkoistaminen ja yleisön ottaminen mukaan prosesseihin toimii, se vaatii aiheen  tarkkaa rajaamista, ja paljon markkinointia jokaisella mahdollisella kanavalla. Avoimuus tuo ihmisiä lähemmäs, mutta joukkojen hallinta ja lähteiden uskottavuus on asia, jota täytyy miettiä tarkkaan.

Aitamurto luennoi vielä aiheesta avoin innovaatio. Avoin innovaatio on Aitamurron mukaan yleistyvä käytäntö, joka hyödyntää yritystä, tuo uusia ideoita ja monipuolistaa tarjontaa. Sanomalehdet, kuten esimerkiksi The New York Times, ovat avanneet sivunsa jokaisen ulottuville. Lehden sivuilta voi hakea tietoa ja kehittää uusia palveluita, kunhan käyttää lehden logoa sovelluksissaan.

Uusien innovaatioiden, rajapintojen avaamisen, ihmisten joukkoistamisen ja älyn yhdistymisen jälkeen voidaan ajatella, että Jeremy Benthamin 1700-luvulla kehittämä vankilatyyppi Panopticon, kääntyy tulevaisuudessa ympäri. Panopticon-vankilassa vartijat näkevät kaiken, mutta vangit eivät näe vartioita.

Kun yleisöä saadaan valjastettua mukaan, materiaalin kerääminen helpottuu ja asioita saadaan esille, päästään kääntämään Panopticon ympäri. Valtaapitävät joutuvat, halusivat tai eivät, valokeilaan, josta jokaisen katse voi heidät tavoittaa.

 

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.