Onnistuneen OpenX-projektin avaimet

Henna Siponen ehtikin jo omassa postauksessaan käydä läpi Tanja Aitamurron esittelevät crowdsoursing- ja co-creation-caset varsin kattavasti, joten yritän jatkaa siitä, mihin Henna lopetti. (Ja tässä vaiheessa jo todettakoon, etten ole ollenkaan ylpeä
otsikostani, enkä edellisestä lauseesta. Joku editoikoon englanninkieliset
sanahirviöt pois ja kääntäköön termit sujuvaksi suomeksi.

Joukkoistamistapausten esittelyn jälkeen pohdimme yhdessä, Aitamurron johdolla tietenkin, millaisista aineksista syntyy onnistunut joukkoviisauden avulla toteutettu projekti. Seuraavassa muutamia huomioita.

1. Aihe

Mikä mahdollisia osallistujia kiinnostaa? Haluavatko he kenties puuttua yhteiskunnan epäkohtiin, vai saada aikaan jotakin, mikä parantaa heidän omaa arkielämäänsä? Aiheen valinta riippuu luonnollisesti mediasta, johon projektia ollaan tekemässä.

2. Syy

Miksi projektia ollaan tekemässä? Ketä varten? Kuka hyötyy? Jos osallistuja halutaan saada innostumaan projektista, pitää projektin tarkoitus selittää kunnolla.

3. Tehtävät

Osallistujille annettujen tehtävien kannattaa olla suhteellisen helppoja, eikä liian laajoja.

4. Kommunikointi

Osallistuja täytyy pitää ajan tasalla projektin etenemisestä, jotta kiinnostus säilyy.

5. Sitouttaminen

Miten osallistujia palkitaan? Vai palkitaanko ollenkaan?

6. Tekniikka

Alustan, jolla projekti toteutetaan, olisi hyvä pelittää ongelmitta. Jos “viestin lähetys epäonnistui” tapahtuu monta kertaa, menee hermot.

7. Jousto

Projekti kannattaa tietenkin suunnitella hyvin, mutta suunnitelmasta pitää olla valmis poikkeamaan, mikäli se ei toimi. Toisin sanoen, osallistujien liikkeisiin pitää reagoida.

8. Promoaminen

Jotta mahdolliset osallistujat löytäisivät projektin, siitä pitää tiedottaa kaikilla mahdollisilla kanavilla.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook
This entry was posted in Joukkoistaminen. Bookmark the permalink.

One Response to Onnistuneen OpenX-projektin avaimet

  1. Mira Halonen says:

    Toimiva lista, mutta mitä sitten, kun ideasi kohtaa vastustusta tai suoranaisia hyökkäyksiä? Paneuduin aiheeseen lukemalla Kotter & Whiteheadin teoksen “Saving your good idea from getting shot down”. Siihen on koottu yleisimmät hyökkäysstrategiat, jotka näkyvät mielestäni myös sosiaalisessa mediassa. Mukana on myös vinkkejä, kuinka torjua hyökkäykset ja kääntää ne jopa voitoksi. Kotterin ja Whiteheadin mukaan tärkeintä on ottaa vastustajat mukaan keskusteluun, jopa rohkaista heitä, jolloin saat ideallesi huomiota. Muista myös tarkkailla koko ajan koko yleisöä, eikä vain hyökkääjiä, jolloin pysyt itse positiivisena ja kykenet, analyyttisesti ja järkevästi, perustelemaan asiasi. Hyökkäykset voivat vain jalostaa ideaasi jopa paremmaksi kuin alkuperäinen ajatuksesi oli.

Comments are closed.