Hyville sisällöille on aina kysyntää

Mietipä, että olet luennolla. Luennoitsija kertoo asiantuntevasti ja totuudenmukaisesti siitä, että napajäätiköt ovat sulamassa. Muutos tapahtuu vieläpä nopealla tahdilla, eikä seurauksia oikein edes tiedetä. Jotain tapahtuu, maailma muuttu – ja ainoa varma asia on – ettei asiat tule olemaan enää entisellään.

Repäistään nyt aihe irti tästä luennosta ja vaihetaan tilalle median murros, kehitys ja tulevaisuus. Vähän samanlainen fiilis oli, kun Jussi-Pekka Erkkola oli luennoimassa yllä mainituista aiheista. Haluaisin olla eri mieltä, mutta tiedän, että näin asiat vain ovat. Vanhasta on vaikea päästää irti, varsinkin kun opiskelee sille alalle, missä muutokset juuri tapahtuvat. Vähän kun rakentaisi kesämökkiä sinne pohjoisnapamantereelle. Sen lisäksi, että pitää osata rakentaa mökki, joka suojaa nyt – niin sitten pitäisi vielä siinä sivussa opiskella miten kellukkeet asennetaan tulevaisuutta varten, ettei mökki uppoa.

Noniin, ollaanko viritetty lukijat oikealle fiilikselle?

Erkkola, joka toimii markkinointipäällikkönä Valiolla, pureutui sosiaalisen median ja teknologian tuomiin haasteisiin media-alalla ja journalismissa. Tutut mantrat käytiin läpi: verkko on mahdollisuus, verkko on haaste, verkko on ainoa tapa selvitä. Internet on muuttanut kaiken, meidän mahdollisuus on selvittää, miten tässä uudessa maailmassa toimitaan.

Tärkeäksi pointiksi Erkkola nosti mobiili- sekä tabletti-alustat. Vaikka Suomessa raahaudutaan jälkijunassa verrattuna ulkomaihin, ovat lehdet vähitellen uudistamassa miten asiakkaita lähestytään: HS tarjoaa pakettihintaan iPadia ja digihesaria, Yle ja monet muut sivustot ovat rakentaneet uudet palvelunsa kaikkiin lukulaitteisiin sopiviksi, virtuaaliset yhteisöt otetaan mukaan tekemiseen (kuratointi) ja niin edelleen. On tehty paljon arivoita, onko tämä liian vähän liian myöhään. Pääasia, että tehdään jotain.

Printti on kuolemassa. Nostettiin esille Suosikki. Oman lapsuuden lempparilehti, josta tuli irrotettua kaikki Iron Maidenin ja Metallican julisteet. (Ei tarvinnut katsella valkoisia tapetteja huoneessaan). Miten näin pääsi tapahtumaan? Kärjistetysti Erkkola kertoi, että syynä oli demi.fi. Ilmainen media, joka lisäsi kilpailua, verkko vei lukijat ja lehti kiinni. Surullista, mutta tämäkin totta. Kun ei ole lukijoita, ei ole mainostajia. Kun ei ole mainostuloja ei ole lehteä.

Mediamainonta tuleekin olemaan jatkossa yhä haastavampaa, sillä ainoastaan verkkomainonta on selkeässä kasvussa. Mainoseurot siirtyvät vähitellen verkkoon. Tämä tarkoittaa sosiaalisen median panostamisen lisäämistä. Ja tästä pääsemmekin siltaa pitkin siihen meitä kiinnostavaan aiheeseen, journalismiin.

Tulevaisuudessa medialukutaitoisia, sosiaalisen median ammattilaisia arvostetaan yhä enemmän. Toimittajat, jotka osaavat liikkua lukijoiden keskuudessa, kuratoida heidän kanssaan, rakentaa juttuja, etsiä ideoita ja luoda itsestään brändin, jota voidaan mainostaa, tulevat olemaan huudossa. Kuten alussa mainitsin, se ei riitä enää että osaa rakentaa mökin. Mekin opiskelemme journalismia ruohunjuuritasolta, mutta varaudumme myös tulevaan. Tulevaisuuden journalisteista tulee monimedia osaajia, monen alan ammattilaisia, jotka kuvaavat, kirjoittavat, editoivat, toimivat yhteisöjen kanssa ja tarvittaessa vaikka tv:ssä. Sillä jos sisältö on hyvää ollaan edelleen valmiita maksamaan. Nyt vaan sen sisällön vuoksi täytyy tehdä entistä enemmän töitä, joka vaatii entistä enemmän osaamista.

“Toimittajan rooli tulee muuttumaan”, summasi Erkkola.

Damn straight.

En välttämättä pidä tästä, mutta eipähän lopu haasteet kesken jatkossakaan.

This entry was posted in Joukkoistaminen, Sosiaalinen media and tagged , , , , . Bookmark the permalink.