Tabletit vaativat tottumista

– Tein itselläni ihmiskokeen: kaipaan tablettia. Tabletilla on oma lokeronsa, ilmoittaa Juho Salminen YLEn verkkojournalismin tuottaja.

Salmisen entisessä työpaikassa hänellä oli tabletti käytössä. Nyt tablettia ei enää ole. Salminen sanoo, että on jo valmis maksamaan tabletista.

Salmisen mukaan tabletti toimii tietyissä tehtävissä paremmin kuin älypuhelin taikka perinteinen tietokone. Vaikkapa 30 sivuinen dokumentti on helppo selailla tabletilla. Paljon työläämpää on tulostaa mokoma. Tietokoneen näytöltä lukeminen taas rasittaa silmiä.

– Tabletilta on helppo lukea. Silmänliikkeitä tutkittaessa on selvinnyt, että tabletin lukukokemus muistuttaa hyvin paljon perinteisen painotuotteen lukemista.

Tästä huolimatta sähkökirjat eivät ole kovinkaan suosittuja. Kustantajat värkkäilevät omiaan ja lukijan on hankala pysyä perässä. Lisäksi sähkökirjat ovat kalliita. Suosituimmat lataukset tableteille ovat pelisovelluksia. Yhdysvalloista kuullaan jo huhua, että pahin innostus olisi hiipumassa.

Suomessa tablettien suosio on kuitenkin noussut tasaisesti kolmessa vuodessa. Tabletin käyttäjiä on noin 12 % väestöstä, mikä tarkoittaa 500 000 ihmistä. Käyttäjien mukana myös tabletit ja niihin ladattavat sovellukset ovat kehittyneet. Tablettien ehdottomana etuna ovat näyttävät kuvat. Tablettia voisikin sanoa ihanteelliseksi alustaksi kuvareportaasille.

Pelkät tablettiversiot eivät kuitenkaan riitä. Monet mediatalot ovat tehneet sovelluksia, jotka käyvät useille eri laitteille. Käyttäjille tämä on sekavaa aikaa: esimerkiksi Hesari testailee eri sovellustensa suosiota käyttäjillä. Tarkoituksena on selvittää, onko laiteriippumaton maailma parempi vaihtoehto kuin luoda jokaiselle laitteelle oma versionsa.

– Vuonna 2011 huomasimme mielenkiitoisen ilmiön. Pitkät jutut vetivät lukijoita, niitä luettiin ja jaettiin. Tämä tuli täysin puun takaa. Vielä vuonna 2008 ajateltiin, ettei ketään kiinnosta pitkät jutut. Ehkäpä yksi osasyy pitkien juttujen menestymiseen on tablettien yleistyminen.

Yksi tablettien kehityssuunta onkin tarinallisuuden vaatiminen, luettavuus ja erinomaiset tekstit. Monet tablettiversiot ovat kuitenkin vielä täysin printin kopioita. Salminen pohtii, tulisiko keskittyä sittenkin printin kehittämiseen ja tehdä sitä kautta parempaa digijulkaisua. Ehkäpä onkin vain ”hypetetty” digiä liikaa itseisarvona.

– En viitsi lukea juttuja tällä (läppäri), koska se maistuu liikaa työltä.

Voisiko tässä Salmisen kommentissa olla nyt tablettien voittomahdollisuuden ydin. Tabletit koetaan kuuluvaksi vapaa-aikaan. Tietokoneen näytön ääressä monet istuvat työnsä puolesta useita tunteja päivästä. On vallan toinen asia käpertyä sohvan nurkkaan ja nostaa kevyt tabletti syliin. Ja vaikkei tabletilta haluttaisikaan lukea maksullisia uutisia taikka kalliita sähkökirjoja, on se erittäin suosittu peliväline. Siis tapa rentoutua.

Voi olla, että tabletin ajettua itsensä ensin läpi osana normaalia vapaa-aikaa, se muuttuukin osaksi normaalia työaikaa. Salminen pohtiikin osuvasti, täytyykö toimittajien alkaa nyt opiskella käyttöliittymien suunnittelua. Hän muistuttaa, että tableteissa on vielä ongelmia, eikä maailma ole suinkaan valmis.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.