Datajournalisti ei tyydy valmiiksi pureskeltuun

Teppo Moisio on yksi Helsingin Sanomien datajournalismia tuottavista toimittajista. Parituntisella luennollaan hän kertoi datajournalismin teosta HS:ssa, sen ideasta yleisesti ja esitteli työkaluja, joita jopa Excelin kanssa tuskaileva toimittajaopiskelija osaa käyttää.

Moision mielestä kehittyneet välineet ovat suuri syy miksi datajournalismia kannattaa tehdä juuri nyt. Juttujen tekeminen on vaivattomampaa ja lopputulokset näyttävämpiä. Sitä paitsi hs.fi:n kävijämäärät pyörivät 1-1,5 miljoonassa per viikko, joten pienelle vaivannäölle luulisi riittävän lukijoita.

Suurimman vaikutuksen Moision esittelemistä välineistä teki Datawrapper.de -sivun grafiikkatyökalu. Sillä voi tehdä samaa kuin Excelillä tai Illustratorilla: tilastosta graafisen esityksen. Datawrapperin etuna on se, että se on todella nopea, ja koska se toimii netissä, voi grafiikan upottaa heti uutiseen kuvitukseksi. Pitkää työprosessia vaatineen jutun kuvitukseen Datawrapper on toki vähän köyhä ja persoonaton.

Datajournalismissa tiedonhankinta kestää usein pitkään, mutta esimerkiksi joukkoistamalla tiedot voi saada todella nopeasti. Moisio näytti esimerkin julkaisemattomasta jutusta, jossa artikkeliin oli lisätty yksinkertainen lomake lukijalle täytettäväksi (Google Form ehkä?). Suoraan lukijoilta saatava tietokanta on ainutlaatuinen eikä toimittajan hommaksi jää kuin tietojen siivoaminen.

Välillä tosin tuntuu, että joukkoistamalla tehtyjä juttuja on liiankin helppo tehdä ja HS tekee niitä vain saadakseen lisää datajournalismia nettiin. Uniikin datan kerääminen ja visualisoiminen ilman kiinnostavaa aihetta ei ole mielenkiintoista.

Vastapainona joukkoistamalla tehdyille jutuille ovat kuitenkin uutisvoitot, joita Moision mielestä datajournalismin avulla voidaan saavuttaa. Hän käyttää esimerkkinä tammikuussa HS:ssa julkaistua HITAS-juttua. HS joutui keräämään tarvitsemansa datan oikeuden kautta, mutta lopputuloksena oli tietoja, joita ei ollut millään muulla toimituksella.

Kun data kerätään itse, ei tarvitse odotella tilastojulkistuksia, joissa data on valmiiksi pureskeltuna ja kaikkien saatavilla. Ollaan askeleen edellä muita.

This entry was posted in Avoin data ja journalistiset innovaatiot, Journalismin tulevaisuus, Uncategorized and tagged . Bookmark the permalink.