Saattaisit pitää myös tästä

Facebook: ”Pilttipiiri. Oletko jo testannut, mitä hoitolaukkunne sisältö kertoo teistä?” Ei, minulla ei ole hoitolaukkua. Eikä lapsia. Olen kuitenkin ilmeisesti lapsentekoiässä.

Spotify: ”You listened to Manu Chao this week. Want to try Mano Negra?” Kyllä, yes please, pidän myös Mano Negrasta.

Hs.fi: ”Talvehdi Kanarialla!” (Finnmatkat), ”Malaga alkaen 161 €” (Hintaseuranta.fi). Ei ja ei. Mutta mistä Hs.fi arvaa, että haluaisin lähiaikoina matkustaa Espanjaan?

Kyse on tietenkin kohdennetusta mainonnasta.

Viestinnän ja markkinoinnin kohdentamiseen keskittyvän teknologiayhtiön Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus vieraili eilen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa luennoimassa sisällöntekijän työstä muuttuvassa mediassa. Gummeruksen viesti journalistiopiskelijoille oli selvä: median murros sisältää lukemattoman määrän mahdollisuuksia. ”Mieletön paikka! Ei tällaista muutosta ole ollut 80 vuoteen!” Gummerus hehkutti.

Gummerus ei varsinaisesti tehnyt selväksi, mitä tuotettava sisältö voi olla. On silti aina toivottua, että viesti saavuttaa kohteensa, oli kyse sitten journalistisesta sisällöstä tai bannerimainonnasta.

Tällä hetkellä personoitu viestintä toimii tehokkaimmin verkkokaupoissa, joissa palvelu osaa tähdätä suoraan lisämyyntiin kävijän tekemien klikkausten perusteella. Mainosten purevuus ja arvo on helppo mitata verkossa sivulatausten ja klikkausten kautta. Silti myös journalistinen sisältö tarjoillaan lukijoilleen verkossa entistä useammin lukijan nettikäyttäytymistä analysoimalla.

Kyse ei tietenkään ole pelkästä yksipuolisesta klikkausjournalismista. Gummeruksen mielestä kohdennetussa viestinnässä on kyse myös käyttäjäkokemuksen parantamisesta. Nettipalveluiden keräämä tieto ja tallennetut haut auttavat kävijän sellaisen sisällön äärelle, joka häntä saattaisi kiinnostaa. Tästä saamme syyttää tai kiittää nettisivuilta selainohjelmaan tallentuvia evästeitä, joiden avulla tietoa kerätään.

Verkkoon tehtyä journalistista sisältöä syytetään usein tykkäysten ja klikkausten kalastelusta. Täkynä toimii tietysti houkutteleva otsikko. (Poimintoja eri verkkomedioiden luetuimmista artikkeleista 9.9.2013: Yle.fi: ”Tuoremehuseksikin on hyvää seksiä”, Ilta-Sanomat: Uskoisitko, että tämä ysärihirvitys palaa taas? – ”Muodikkainta mitä voi päälleen pistää”, Kauppalehti.fi: ”Microsoft-pomo: Nokia salasi meiltä tietoa”).

Klikkausten määrä ei silti ratkaise. Gummeruksen mukaan sisällöntuottajan tulee ehdottomasti olla perillä eri mittausmenetelmistä. Verkossa onnistumista mitataan ennen kaikkea sivulatausten määrällä. Luupin alla tulisi olla myös kävijöiden paluuprosentin ja käyttäjäkohtaisten sivulatausten kasvu, sosiaaliseen mediaan jakaminen ja sitä kautta saapuva liikenne sekä tavoitettujen segmenttien eli asiakasryhmien evästeiden kasvu.

Mikä avuksi muuttuvassa mediassa?

Gummeruksen mukaan sisällöntuotanto median murroksessa vaatii uutta ajattelua ja ketteriä liikkeitä.

  • Luo strategia. Digitaalisen ajan vaatima työskentely vaatii erikoistumista ja erottumista. Tulevaisuudessa tähdätään todennäköisesti kapea-alaisempiin segmentteihin ja sisältöä tuotetaan yhä useammin myös kansainvälisesti
  • Kokeile ja kehitä – nopeasti. Gummeruksen mukaan verkkosisällön tuottamisessa kannattaa soveltaa jatkuvaa kehitystyötä, testausta ja startup-henkistä ajattelua, jossa päätökset tehdään nopeasti. Verkossa parhaat käytännöt ja sisällöt kopioidaan heti”.
  • Segmentoi ja personoi
    Gummeruksen mukaan on tärkeää tuntea kohderyhmän eri segmentit ja räätälöidä ryhmille erilaisia sisältöjä. Eri ryhmät on kohdattava eri tavoin.

Ps. Jos evästeiden avulla toteutettava kohdennettu mainonta arveluttaa, ärsyttää tai kiinnostaa, lataa nettiselaimeesi Gummeruksen vinkkaama Ghostery. Ilmaissovelluksella voi seurata, mihin palveluihin sivusto kerää tietoa nettikäyttäytymisestäsi. Selainasetuksia muuttamalla evästeet voi myös poistaa käytöstä kokonaan.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.