Keksiä tarjolla

Tiedäthän nuo cookiet, jotka pomppaavat toisinaan ruudulle juuri, kun olet tekemässä jotain tärkeämpää? Ne eivät maistu miltään, mutta kysyvät sallitko niiden invaasion juuri nyt, vaikka olitkin parhaillaan ostamassa biletoppia.

Minäkin luulin tietäväni. Kunnes istuin viikko sitten kuuntelemassa Mikael Gummerusta markkinoinnin ja viestinnän kohdentamiseen erikoistuneesta Frosmosta. Gummerus esitteli kohdennetun mainonnan periaatteita, joista Sanna Sillanpää jo tässä blogissa aiemmin kirjoittikin. Ajatukseni heräsivät ja aloin pohtia cookieiden olemassaoloa.

Nuo viattomat keksinkappaleet rynnistävät koneellemme juuri, kun olemme ostamassa verkkokaupasta farkkuja. Ne lyövät salakavalasti anonyymit merkkinsä, jotta verkkokauppa osaisi tarjota meille juuri oikeanlaiset tuotteet. ”Kun ostit nuo mustat laihat farkut, haluat varmaan ostaa myös tämän sinisen hikinauhan.”

Samoja keksejä meille tarjoillaan myös erilaisilla sisältö- ja lehtisivuilla. Palveluntarjoajat haluavat auttaa meitä löytämään juuri kaipaamamme tiedon. Puhdasta hyväntekeväisyyttä siis. Vai onko?

Tuskin sentään. Mitä kohdistetumpaa sisältöä, sitä kohdistetumpaa mainontaa. Tietämällä meistä kaiken, meidät on helpompaa myydä mainostajille. Tuolle vauvanvaatehamsterille kannattaa ainakin mainostaa bambukuituisia kestovaippoja, ja rouvainmalliston selaajalle vilautetaan näitä uusia hiostamattomia tukisukkahousuja.

Gummeruksen mielestä kohdentaminen parantaa käyttäjäkokemusta. Parhaimmillaan kyllä, mutta mistä kaikesta jäämme paitsi?

Pitkälle viety automatisointi hävittää inhimillisyyden. Mitä jos haluankin farkkujen sijaan ostaa naapurin koiralle ruutukuosisen ulkoilupuvun, tai minua kiinnostaa sisustusjuttujen sijaan lukea uppopallosta?

Vaikka personoinnin tarkoitus on mainoksien ja tuotteiden myynnin lisäksi helpottaa elämääni, tuntuu hämmentävältä, että keksit tekevät päätökset puolestani.

Hei keksit, kaipaan avoimuutta ja reilua peliä. Sanokaa suoraan, että asetutte selaimeeni kyttämään. Me kaikki emme tunne teitä vielä niin hyvin. Kun saamme tutustua toisiimme rauhassa, voi välillemme kehittyä  vielä hyvä ystävyys.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.