Sosiaalinen media vuonna 2020

Pari viikkoa takaperin pohdimme luennolla tulevaisuuden näkymiä:

Määrittele millaista on sosiaalinen media vuonna 2020. Luokkahuoneessa vaihdetaan turhautuneita katseita. Helpompi tehtävä saattaisi olla sen kuuluisan neulan kaivaminen heinäsuovasta. Kymmenen vuotta takaperin ei sosiaalisesta mediasta ollut oikeastaan tietoakaan, tuntuu siis aluksi mahdottomalta tehtävältä hypähtää edes seitsemää vuotta nykypäivästä eteenpäin.

Pienryhmissämme alkaa kuitenkin pian lupaavan kuuloinen keskustelun surina. Tutkiskelen meidän ryhmälle jaettua materiaalia. Paperin yläreunassa lukee ”Social Media Landscape 2012” ja sen alla olevan ympyräkaavion keskiössä kolme suurinta sosiaalisen median vaikuttajaa: Facebook, Twitter sekä Google+.  Niiden ympärille on kerätty lukuisia muita sosiaalisen median julkaisu-, jako-, osto- ja paikannusalustoja, joista osa on ryhmämme jäsenille tuttuja, toisista ei ole kukaan koskaan kuullutkaan. Leikittelen mielessäni kuviolla: mitkä palveluista tulevat katoamaan 10 vuoden kuluessa, kuinka paljon niitä tulee lisää, pystyvätkö kolme suurinta säilyttämään asemansa?

Lähdemme purkamaan luokan ajatuksia ajatuskartan muotoon. Joku heittää ilmoille varsin hyvän pointin: luultavasti vuonna 2020 emme puhu enää sosiaalisesta mediasta erillisenä median muotona vaan kaikki media on yhtä kuin sosiaalinen media. Se tulee olemaan mukana kaikissa uutisissa ja läsnä kaikkialla. Mainonta toimii keskeisenä moottorina ja sitä pystytään yhä näppärämmin mukauttamaan ja kohdentamaan käyttäjälle.

Uutisoinnin lisäksi sosiaalinen media tulee olemaan yhä vahvemmin mukana työelämässä: niin työnhaussa kuin yritysten profiloinnissa ja mainostuksessa. Tämä lisää sitä väistämätöntä tosiasiaa, että somen käyttäjämäärät tulevat räjähtämään. Vielä toistaiseksi median ja internetin saavuttamattomissa olevat useat Afrikan ja Aasian kolkat moninkertaistavat sosiaalisen median käyttäjäluvut.

Käyttäjämäärän kasvu tarkoittaa myös sisällöntuottajien kasvua. Joukkoistaminen eli crowdsourcing tulee varmasti lisääntymään ja blogien asema vahvistumaan. Vuonna 2020 palveluita ja alustoja on vielä paljon enemmän kuin tänä päivänä, mutta ne todennäköisesti eriytyvät erilaisiin tehtäviin. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu valtikkaa pitelevälle Facebookille, kuihtuuko se kasaan vai kukoistaako näyttävämmin kuin koskaan? Toiset ovat vakuuttuneita siitä, että Facebook on jo nähnyt parhaat päivänsä ja sen aika tulee koittaa yhtä lailla kuin muidenkin tietyn määräajan suosiossa olleiden ilmiöiden. Toiset näkevät taas Facebookin kirineen jo niin kauas edelle muista, ettei sitä tulevaisuudessakaan pysty kukaan uhmaamaan. Potentiaaliset kilpailijat ostetaan omiksi isolla rahalla ja sitähän riittää.

Pidimme itsestään selvänä tulevaisuuden nopeusvaatimuksen kasvua. Tietoa on tultava jatkuvana virtana eikä siihen jakseta keskittyä enää pitkiä aikoja. Voidaan puhua muutamien sekuntien videopätkistä. Osa meistä kauhistelee ajatusta kirjoitustaidon tarpeen katoamisesta. Ehkä tulevaisuudessa emme lue tai kirjoita, ainakaan käsin. Entä mistä tätä tietoa sitten imetään, mikä on tulevaisuuden konkreettinen laite jossa tämä kaikki pyörii? Yksi ryhmistä on pohtinut esimerkiksi kännyköiden katoamista lopullisesti. Ei ole kyse enää puhelimista tai tietokoneista niiden alkuperäisessä merkityksestä vaan yhdestä pienestä nettilaitteesta. Osa ei enää edes muista koska viimeksi lähetti perinteisen tekstiviestin, sillä keskustelu käydään reaaliajassa Whatsappissa tai Talkissa. Mutta kulkeeko tulevaisuuden tietopankki enää laukun pohjalla tai farkkujen taskussa vai räpsimmekö Instagram-kuvia esimerkiksi Google-laseilla?

Sosiaalisen median kohtalon pohtiminen on osoittautunut äkkiä odotettua mielenkiintoisemmaksi ja luokan taulu täyttynyt ajatuskuplista. Tätähän voisi jatkaa äärettömiin, mutta kaikki kaipaavat jo kotisohvan ääreen. Kun toiset poistuvat luokasta älypuhelimiaan selaillen, nappaan omallani kuvan aikaansaannoksestamme. Jos ei muuta niin vuonna 2020 on hauska katsoa, toteutuiko mikään ennustuksistamme vai onko tulevaisuus tuonut tullessaan jotain sellaista, mitä emme tässä ajassa olisi koskaan osanneet kuvitella olevan olemassa – jotain täysin uutta?

 

This entry was posted in Journalismin tulevaisuus, Sosiaalinen media. Bookmark the permalink.