Mitä iloa on liveblogista?

Yhä useampi media Suomessa mutta etenkin maailmalla uutisoi merkittävistä tapahtumista livebloggaamalla – mutta mitä varten? Kenelle liveblogit on suunnattu ja mikä niiden tarkoitus on? Tästä keskustelimme tämän maanantain luennolla.

Suomessa eräänlainen livebloggauksen läpimurto tapahtui viime vuonna, kun Norjassa järjestettiin joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin oikeudenkäynti.

Helsingin Sanomien Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen livebloggasi ajatuksiaan ja havaintojaan oikeudenkäynnistä Twitter-tilinsä kautta. Päivitykset ilmestyivät reaaliajassa Helsingin Sanomien nettisivuille.

Maanantaisella luennolla osa opiskelijoista kyseenalaisti liveblogien merkityksen. Monen mielestä nopeasti päivittyvissä, lyhyissä viesteissä mennään helposti mässäilyn puolelle.

Vanhimmalta lapselta tivataan useaan otteeseen, muistaako hän sellaista asiaa, että Anneli Auer ja hänen miehensä olisivat riidelleet murhayönä. Lapsi ei tämmöistä kuitenkaan muista useista kyselyistä huolimatta.

Kuinka monesta oikeudenkäynnistä kirjoitetaan tällä tavalla? Tuskin kovin useasta. Ulvilan surman oikeudenkäyntiä voi kuitenkin seurata livenä tälläkin hetkellä muun muassa MTV3:n verkkosivujen kautta.

Tietyllä tapaa liveblogit varmasti muuttavat perinteistä toimittajan roolia.

Journalistilla ei ole juuri aikaa pohtia lauseensa muotoilua, kun hänen pitää samaan aikaan seurata itse tapahtumaa, kertoa siitä muille ja seurata, millaista keskustelua aiheesta käydään toisaalla. Kaikki tulevat toimittajat eivät varmasti haaveile tällaisista uranäkymistä, sillä uutistyö on ennestäänkin hektistä.

Silti livebloggauksesta voi olla paljon iloa niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Eräs opiskelija huomautti, että kun itselle henkilökohtaisesti tärkeää asiaa seurataan livenä, sillä voi olla yksittäisille lukijoille paljonkin merkitystä. Aiheesta voi saada paljon enemmän irti silloin, kun tapahtumaa voi seurata hetki hetkeltä sen sijaan, että lukisi siitä pari juttua seuraavan päivän sanomalehdestä.

Twitter toimii usein samanlaisena välineenä kuin tietyn median liveseuranta. Kuinka suuri merkitys sillä on, että kuulin Mikael Pentikäisen potkuista mikroblogipalvelusta monta minuuttia ennen kuin uutinen ilmestyi edes miehen silloisen työnantajan Helsingin Sanomien verkkosivuille? Kyse ei ole välttämättä ole kovin merkittävästä asiasta, mutta joskus kohdalla voi osua vielä paljon isompi uutinen.

Viime viikolla seurasin Applen tiedotustilaisuutta USA Todayn sekä The Guardianin liveblogien kautta. Jenkkiyhtiö ei itse tarjonnut suoraa videoyhteyttä tiedotustilaisuudesta, joten Suomesta käsin helpoin ja reaaliaikaisin ratkaisu oli seurata paria kansainvälisesti suurta mediaa.

Liveblogien ansiosta pääsin kirjoittamaan ensimmäisten joukossa siitä, miltä uudet iPhonet näyttävät ja millaisia ominaisuuksia niissä on. Kun asiaan liittyviä huhuja oli seurannut viikkotolkulla, se tuntui melko tärkeältä.

This entry was posted in Avoin data ja journalistiset innovaatiot, Sosiaalinen media, Twitter. Bookmark the permalink.