Mobiili- ja tablettijulkaisut ovat mahdollisuuksien kenttä

Printtimedia elää vielä Suomessa, mutta kuinka kauan? Tietokoneiden rinnalla tablettilaitteiden määrä kotitalouksissa on kasvanut lähes 30 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana ja jo 61 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta. Erilaisten sähköisten julkaisujen kuluttaminen on selkeässä nousussa, ja sitä mukaa myös eri mediataloissa ja yrityksissä herätään vähitellen kehittämään mobiili- ja tablettisovelluksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat pyrki vastikään parantamaan verkkojulkaisunsa käyttökokemusta uudistamalla sekä mobiili- että tablettiaplikaationsa. Suomalaisessa sovelluskehityksessä tahti on kuitenkin verkkainen, ja olemmekin selkeästi jäljessä muun muassa länsinaapuriamme Ruotsia. Yritysten markkinointiviestintää kehittävän Nystig Oy:n toimitusjohtajan Pasi Salmelan mukaan kehitystä jarruttaa muun muassa se, että yritykset ja organisaatiot pelkäävät lukijoiden olevan konservatiivisia ja liian sitoutuneita printtiin sekä lukutottumuksiinsa. Sovelluksilla ja verkkojulkaisuilla on kuitenkin oikeita etuja. Salmela on listannut niiksi muun muassa seuraavat:

  • Jakelun nopeus, tehokkuus ja joustavuus (ei painoaikataulua)
  • Kansainvälisyys, ”kaikilla heti”
  • Versioitavuus, ei painokustannuksia
  • Ekologisuus
  • Mitattavuus
  • Maksujärjestelmä

Suuria lukijamääriä tai muita etuja on tietysti turha tavoitella huonolla aplikaatiolla. Ehdottoman tärkeää onkin sovelluksen toimivuus ja käytettävyys. Pelkän printtilehden siirtäminen verkkomuotoiseksi ei tuo sovellukselle mitään lisäarvoa, eikä liian vaikeaa aplikaatiota käytä kukaan. ”On erittäin ärsyttävää, jos ei osaa käyttää sovellusta. Kuvittele, ettet osaisi lukea lehteä”, sanoo Salmela. Esimerkiksi ruotsalaisten WESC:n ja Kläppenin verkkojulkaisuaplikaatiot ovat sekä käytettävyydeltään helppoja että visuaalisuudeltaan upeita multimedialehtiä. Sovellukset tavallaan herättävät verkkojulkaisut eloon, sillä ne tarjoavat lukijoille muun muassa kuvaa, ääntä, tekstiä, videota sekä pääsyn suoraan yritysten verkkokauppoihin. Hieno visuaalinen ulkomuoto ei kuitenkaan pärjää ilman mielenkiintoista sisältöä. Salmelan mukaan alati kehittyvässä ja muuttuvassa murroksessa alan perinteiset sisällöntuottajat alkavat vähitellen kadota ja tietotekniikan tekijät valloittavat markkinat. Loppujen lopuksi sisällöllä on kuitenkin suurin merkitys, ja siksi sen tuottajia tarvitaan edelleen. ”Jos sisältö ei ole kiinnostavaa, niin silloin se ei ole kiinnostavaa. Ihan sama missä se on”,  sanoo Salmela.

This entry was posted in Journalismin tulevaisuus and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.