Verkkosivustojen saavutettavuus on tärkeää

 

Erilaisten verkkosivustojen saavutettavuus on yhä tärkeämpää monien eri vastaanottajaryhmien kannalta. Hyvin saavutettavasta tai esteettömästä verkkosivustosta hyötyvät nekin, joilla ei varsinaisia erityisrajoitteita vastaanottamisessa tai tietokoneen käytössä olekaan. Erityisryhmille suunnatut selkokieliset verkkosivustot asettavat vaatimuksia myös verkkopalvelulle. Niiden tulisi selkokielisyyden lisäksi olla mahdollisimman saavutettavia ja käytettäviä. Kun siis puhutaan selkokielisistä verkkopalveluista, puhutaan samalla saavutettavuudesta (tai esteettömyydestä) ja käytettävyydestä.

 

Esteettömyydestä ei ole olemassa varsinaista standardia, mutta W3C-organisaation alaisen Web Accessibility Initiative (WAI) -ohjelman verkkosivuston saavutettavuusohjeet ovat lähes alan standardi. WC3 on julkaissut saavutettavuusohjeistuksen, jossa on otettu huomioon selkokielen käyttäjäryhmät (www.w3.org/TR/WCAG20)

Verkkosivusto on erilainen toiminnallinen ympäristö, koska sivuilla harvoin edetään suoraviivaisesti sivulta toiselle järjestyksessä. Toiminnallisuus on erilaista myös siinä, että käyttäjän täytyy osata navigoinnin lisäksi esimerkiksi sivun vierittäminen. Verkkosivuilla on taipumus myös muuttua eri sivuston osioissa, mikä edellyttää käyttäjältä taitoa hahmottaa oleellinen informaatio ympäristössä, jossa sisällön lisäksi myös rakenne saattaa muuttua.

Saavutettavuutta verkkosivustolla edistävät seuraavat seikat:

1) Korkeintaan kaksitasoinen navigaatiorakenne, joka on mielellään sijoitettu sivun vasempaan laitaan. Tukena voidaan käyttää myös kuvia tai symboleja.

2) Hyvin suunniteltu hakutoiminta sekä sivustokartta, varsinkin jo navigaatiosta ei käy ilmi koko sivuston rakenne.

3) Selkeä ulkoasu ja määritelty rivin pituus

4) Harkittu sivuston ulkopuolelle viittaavien hyperlinkkien käyttö. Hyperlinkit voi olla hyvä luetella yhdessä paikassa esim. tekstin jälkeen.

5) Ankkurien eli sivulla tiettyyn kohtaan vievien linkkien käyttö etenkin pitkissä teksteissä.

6) Selkeä otsikointi ja väliotsikoiden käyttäminen.

This entry was posted in Journalismin tulevaisuus. Bookmark the permalink.