Aikakauslehdet sosiaalisessa mediassa

Aikakauslehtien jakelu meni uusiksi. Viikonlopuksi tulee perinteinen paperinen lukupaketti, mutta lehtiä luetaan myös mobiililaitteilla, pöytäkoneilla ja lukulaitteilla.

Aamu alkaa mobiililla. Aamuliikenteessä unenpöppöröiset silmät tihruavat uusia tapahtumia ja klikkailevat lehdistä mikä kiinnostaa. Päivä on pöytäkoneiden, koska useimmat lukijat ovat työpöytänsä ääressä. Töissä luettavaksi tarjoutuva sisältö on jo osin suodattunut aamulukijoiden kysynnän viitoittamana. Illalla lukijoiden suosikkialustana on lukulaite, josta on mukava selailla kaikenlaista sohvanpohjalla televisiota katsellessa. Tuomas Enbuskelle voi ohjelmaa seuratessa lähettää kommentin.

Aikakauslehtien muutos digitaalisiksi parantaa lehtien ajankohtaisuutta. Painetun lehden rinnalla toimiva digiversio tai sivusto antaa mahdollisuuden jatkojutuille ja uutispäivityksille. Blogit, keskustelut ja päivittyvä sisältö on hyvä keino lisätä perinteisen lehden palvelua ja sitouttaa lukijoita. Sitouttaminen on päivän sana.

Verkkolukeminen vaikuttaa paperilehden valintoihin. Se mikä kiinnostaa digilukijoita on todennäköisesti paperilehdenkin lukijoiden mielestä kiinnostavaa. Tavoitehan on, että nämä ovat samaa joukkoa. Sitouttamista tukee lehtitilausten myyminen. Verkkosivut aukeavat tilaajille. Irtonumerokauppa ei suosi sitouttamista.

Suomen Kuvalehteä on vaikea saada irtonumerona eikä sen verkkosivuille ole nykyään paljon asiaa ilman tilausta. Kestotilaaja pääsee lukemaan verkkosisällön kahdella ja puolella eurolla kuukausi. Pelkän digilehden saa neljälläkympillä ja paperilehti päälle vain kympin enemmän. Hinnalla ohjaillaan lukijaa sitoutumaan tuotteeseen. Koko paketti yksinkertaisesti kannattaa tilata, jos sisällöstä tykkää.

Uutinen muuttuu päivän kuluessa mobiililaitteen minikokoisesta lukulaitekokoon ja reippaan kokoiseen pöytäkoneversioon. Mobiililaitteen pikkiriikkinen teksti ja minikuvat muuttuvat laajakuviksi joita voi pyörittää, ne liikkuvat ja mukana voi olla äänikin. Lukulaitteen koko ja muoto muistuttaa jo perinteistä aikakauslehteä. Aikakauslehden lukukokemuksen suunnittelu on täynnä haasteita ja vielä enemmän mahdollisuuksia.

Hinta on yksi sitouttamisen keinoista. Kun lukija on maksanut sisällöstä, kannattaa hänen myös seurata sitä. Zinion verkkolehtipalvelu on tästä hyvä esimerkki. Siellä voi lukea yli kahtasataa laadukasta digilehteä Helmetin kirjastokortin tunnuksilla ilmaiseksi, mutta palvelua käytetään hyvin vähän. Zionissa on laadukkaita televisio-ohjelmiakin. Palvelun lehdet ovat englanninkielisiä eikä sen laadukkaissa indie-filmeissä ole tekstitystä. HBO ja Netflix sen sijaan myyvät hyvin. Hinta mahdollistaa paremman palvelun ja sitouttamisen. Vain paras sisältö mahdollistaa myynnin. HBO ja Netflix myyvät uusinta ja parasta.

Maksullinen sisältö mahdollistaa myös mainonnan. Hyvä markkinointikampanja, hyvä laatu- ja hintasuhde sekä hyvä tarjous lisää palvelun ostajien määrää, jolloin on mahdollisuus parantaa tuotetta entisestään. Zinionista vain harva on kuullut. Vielä harvempi käynyt sivuilla.

Lukijoilla on vain rajoitettu aika seurata sisältöjä ja kaikki ne kilpailevat keskenään – elokuvat, pelit ja lehdet. Kova kilpailu ihmisten ajasta selittää sen, että ilmaista voi olla vaikeampi myydä kuin oikean hintaista.

Yleisin verkkosisällön rahoitusmalli on mainosrahoitteisuus. Tilausmalli takaa mainoksettomat sivut. Näiden hybridi on yleistyvä trendi. Ihmiset ovat tottuneet, että jonkin verran mainoksia saa olla, mutta ei liikaa. Hybridimallin etuna on edullisempi hinta. Kaikki tämä on tuttua jo paperilehtien aikakaudelta.

Vuorovaikutteisuus on uudempi sitouttamiskeino. Verkkolehti Uusi Suomi kilpailee tasapäisesti Aamulehden kanssa lukijamäärissä. Kummallakin on Suomen web-sivustojen viikkolukujen mukaan noin neljäsataatuhatta kävijää. Uusi Suomi sitouttaa lukijoitaan kommentointi- ja bloggausmahdollisuudella. Bloggareiden juttuja nostetaan välillä uutisiksi. Kirjoittajien joukossa on paljon Suomen kärkipoliitikoita. Aamulehdellä on muuten samat sitouttamiskeinot, mutta verkkolehti on nykyään maksullinen. Aamulehdellä on lisäksi päivittäinen paperilehtensä. Verkkolehtien kävijämäärät ovat olleet suurin piirtein samat pidemmän aikaa, mutta Aamulehden ansaintamalli on pakostakin parempi. Ja sitouttaminen – lehdellä on vakiotilaajia paljon ja paikallisuuskin lisää uskollisuutta. On mielenkiintoista seurata näiden lehtien kävijämäärien kehitystä. Uuden Suomen mallissa saattaa helpommin saada nopeasti paljon lisää lukijoita, kun verkossa kohahtaa, mutta tämä on yleensä jäänyt hetkittäiseksi. Pari viikkoa sitten Uusi Suomi oli reilusti Aamulehden yläpuolella, mutta palasi taas sen alapuolelle.

Verkkolehtien lukijasuhde on muutoksessa. Joissain lehdissä lukijat osallistuvat paljon lehden tekemiseen. Toimittajan rooliksi saattaa jäädä asiantuntijakirjoittajien opastaminen ja lehden editointi. Verkkolehdet haalivat nykyään sopivia blogeja ja bloggareita verkkosivujensa oheen. Lukijan ja tekijän suhde hämärtyy ja ansaintamallit muuttuvat.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.