Faktantarkistuksen tärkeys: Der Spiegel, laatulehti myös maailman mittakaavassa

Saksalainen aikakausilehti Der Spiegel on faktantarkistuskäytännöillään tehnyt luotettavuudesta oman valttikorttinsa. Sen huikea 900 000 viikoittainen levikki todistaa, että ihmiset ovat edelleen valmiita maksamaan laadukkaasta sisällöstä.

Journalismiseminaarissa vieraillut Der Spiegelin faktantarkistusosaston päällikkö Hauke Janssen raotti lehden faktantarkistusprosessia. Resepti uskottavan julkaisun tekemiseen kuului kutakuinkin näin.

Vakiintuneet käytännöt luovat pohjan toimivalle faktantarkistukselle. Kun kaikki käyttävät samoja rutiineja ja merkintöjä, työ nopeutuu huomattavasti. Juuri ajanpuutteella on perinteisesti selitelty suomalaisen median tekemiä virheitä.

Toimittajan ja faktantarkistajan työ on vuorovaikutusta. Kun faktantarkistaja palauttaa korjatun jutun toimittajalle, toimittaja käy korjaukset läpi ja keskustelee niistä tarkistuksen tehneen henkilön kanssa. Toimittaja voi selittää, miksi päätyi kyseiseen ratkaisuun ja jopa kritisoida tarkastajan tekemää muutosta. Juttua hiotaan siis myös faktantarkistuksen jälkeen, jotta se olisi mahdollisimman todenmukainen.

Kaikista muutoksista jää jälki Der Spiegelin tietokantaan. Virheen livahtaessa painettuun julkaisuun voidaan sen alkuperä löytää tehokkaasti. Lehti on vuosien saatossa kerännyt merkittävää tietoa tehdyistä virheistä ja lähteiden luotettavuudesta arkistoonsa.

Der Spiegelillä on myös lukuisia eri aiheisiin perehtyneitä faktantarkistajia. Olipa kyseessä Isis, tiede tai Ranskan valtio, kaikille löytyy oma eksperttinsä. Pähkinänkuoressa huolellinen ja järjestelmällinen työ johtaa laadukkaaseen lopputulokseen myös ajanpuutteessa.

Jatkuvan faktantarkistuksen haittapuoleksi Janssen mainitsee toimittajan laiskistumisen.

”Kun journalisti tietää että faktantarkastus on olemassa, hän alkaa ennakoida sitä”.

Tällainen asenne voi kuitenkin johtaa virheisiin, sillä joskus faktantarkistusosastokin joutuu toimimaan kiireessä.

Janssenin mukaan myös kiireessä on pystyttävä tarkistamaan ainakin nämä viisi kohtaa: Ovatko päivät ja ajat oikein? Löytyykö tekstistä ristiriitoja? Ovatko nimet ja tittelit kunnossa? Ovatko lainaukset oikein ja oikeassa kontekstissa? Kuinka ajankohtaisia ja luotettavia lähteet ovat?

Maineestaan huolimatta myös Spiegelissä tehdään virheitä. Der Spiegelin faktantarkistukseen perehtyneen opiskelijan lopputyön mukaan yhdestä numerosta löytyi 1153 korjausta vaativaa asiaa ensimmäisessä faktantarkistusvaiheessa. Suurin osa korjauksista oli marginaalisia muotoon liittyviä seikkoja, mutta varsinaisia virheitä oli jopa 449. Näistä virheistä 85 prosentin arvioitiin olevan oleellisia tai todella oleellisia, kerrotaan vuonna 2008 valmistuneessa lopputyössä.

Journalismiseminaarin lopussa käytiin paneelikeskustelu faktantarkistuksen tärkeydestä suomalaisen median kesken. Oli naurettavaa huomata, kuinka panelistit hokivat, että vastuu faktavirheiden löytämisestä on jutun kirjoittaneella toimittajalla itsellään. Siellä täällä viljeltiin suuria lausahduksia: kuuluu toimittajan ammatti-identiteettiin, pitäisi tulla itsestään, jos mielii toimittajaksi. Toisaalta kaikki myönsivät, että virheitä sattuu kaikille, eikä kaikkea voi huomata.

Suomessa ei viimeksi laskiessani ollut yhtäkään laatulehteä, varsinkaan maailman mittakaavalla. Jos maailmanmaineessa olevan laatulehti Der Spiegelinkin yhteen numeroon tehtiin 1153 korjausta, suomalaisen median ylimalkainen asenne, että vastuu virheiden löytämisestä on pääosin kirjoittajalla, on huolestuttavaa. Paneelikeskustelussa ilmenneiden asenteiden takia en ihmettele pätkääkään, millainen käsitys yleisöllä on suomalaisen median luotettavuudesta virheiden suhteen.

Esityksensä lopuksi Janssen esitteli journalismiseminaarissa Der Spiegelin uutta mainoskampanjaa. Mainoksessa komeili Janssen kädet puuskassa Der Spiegelin arkistossa. Mainosta komisti lainaus: ”Me emme usko mitään”.

”Tällä tarkoitin varsinkin omien journalistiemme ensimmäistä versiota jutusta”, Janssen tähdensi naureskellen seminaariyleisölle. Tällainen asenne faktantarkistukseen olisi erittäin toivottavaa myös suomalaisen median keskuuteen.

Der Spiegelin faktantarkistusosaston päällikkö Hauke Janssen oli puhumassa Haaga-Helian toimittajakoulutuksen järjestämässä journalismiseminaarissa ”Faktana, kiitos!”. Seminaari järjestettiin Pasilan kampuksen auditoriossa 7.5.2015.

 

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook
This entry was posted in Blogit and tagged , , , . Bookmark the permalink.