TIEDOSTA TAIDETTA – TIEDON VISUALISOINTI

Tietoyhteiskunta, infoähky, tietotulva – tuttuja sanoja kaikille, sillä nykyinen maailma on tietoa pullollaan. Tietoa tursuaa niin televisiosta, lehdistä kuin netistäkin ja jollain tavalla se olisi otettava järkevästi haltuun.

Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa

Tiedon visualisoinnin tavoitteena on auttaa käsittelemään, analysoimaan ja esittämään erityisesti määrältään suurta tietoa, raakadataa. Yksinkertaistettuna se on väline ymmärryksen lisäämiseen.

Tieto tulee ymmärrettävämmäksi, kun sitä havainnollistaa visuaalisesti esimerkiksi tilastokäyrien, aikajanojen ja karttojen avulla. Pelkän tekstin perusteella saattaa olla vaikea hahmottaa asioiden välisiä suhteita, kun taas hyvä visualisointi ymmärretään usein luonnostaan.

Tiedon visualisointi auttaa viestin kiteyttämisessä ja parhaimmillaan se antaa uusia näkemyksiä muutoin vaikeaksi koettuun asiaan.

Erotu tiedon tulvasta

Tiedon visualisoinnilla voi

– erottua tiedon tulvasta
– helpottaa ymmärrystä
– luoda tarinallisuutta ja elämyksellisyyttä.

Hyvä visualisointi nostaa olennaisen esiin ja kenties houkuttelee tiedon ääreen satunnaisenkin lukijan perehtymään tarkemmin siihen, mistä jutussa oikein onkaan kyse. Erityisesti netissä olevat visualisoinnin vuorovaikutteiset versiot, joihin pystyy itse tekemään hakuja, antavat käyttäjille mahdollisuuden perehtyä asiaan pintaa syvemmälle.

Visualisoinnin tehtävä ei ole tuottaa kuvia

Visualisointi ei tietenkään saa olla itsetarkoitus eikä sen lähtökohtana pidä olla näyttävyys vaan tietoa parhaiten palveleva esitystapa. On turha tehdä graafia, jos asia on helpommin selitettävissä sanoin. ”Jos graafikko ei itse täysin ymmärrä esitettävää tietoa, on melko hyvä veikkaus etteivät lukijatkaan sitä tule ymmärtämään”, arvioi Nigel Holms. Ja Ben Schneiderman puolestaan kiteyttää: ”Visualisoinnin tehtävä on tuottaa ymmärrystä, ei kuvia.”

Infoa infografiikasta

Tiedon visualisoinnin synonyyminä käytetään usein termiä infografiikka, joka kuitenkin on käsitteenä laajempi: se sisältää graafisten elementtien lisäksi tekstiä ja usein muutakin kuvitusta. Niin tai näin: ihminen muistaa 10% kuulemistaan asioista, 20% lukemistaan asioista mutta 80% näkemistään ja tekemistään asioista. Visuaalisuus ei siis tosiaankaan ole yhdentekevää!

Lopuksi tilastojen voimaa

Perinteinen tapa suodattaa isosta tietomäärästä johtopäätöksiä ja oivalluksia on laskea raakadatasta erilaisia tilastollisia tunnuslukuja. Tilastothan ovat nykyään mukana kaikkialla elämässä, TV:ssä, lehdissä, netissä. Kun perehtyy tilastolliseen lukutaitoon, avautuvat asiat laajemmalti ja eri tavoin. Eikä tilastotiede ole lainkaan kuivaa, väittää yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Vehkalahti, joka on opettajana Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen –verkkokurssilla.

Tutustuin Kimmoon heinäkuisella Andorran patikointimatkalla ja hänet tuntien väittämä on helppo uskoa. Kimmon mukaansatempaava olemus sai nimittäin minutkin kiinnostumaan tilastoista ja niinpä osallistun tähän kaikille avoimeen TILASTOMOOC2015 –opetukseen, joka alkaa 3.9.2015. Opintopistesuoritusta en tosin tavoittele ellei kiehtova aihe sitten vie täysin mennessään…

(Kirjoittajan lisäys: tein alkuperäisen tekstin jo 2.9. mutta teknisistä ongelmista johtuen sain sen julkaistuksi vasta nyt, Tilastomoocin jo alettua.)

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.