Tilastodataa ja tiedonkeruuta − mihin media tarvitsee tutkimustyötä?

Kirjoituskone edessä ja pressikortti hatussa. Tämä kuva piirtyy usein mieleen miettiessä sitä, millaista toimittajan työ oli ennen sosiaalista mediaa, tietokoneita tai edes edullista R-kioskin kahvia. Moni alaa tuntematon iltapäivälehden lukija voi helposti luulla toimittajan työn olevan vielä nykyisinkin enemmissä määrin haastattelujen perässä juoksemista ja kevyttä kirjoittelua. Enää pelkkä hyvä ja nopea kirjoitustaito ei kuitenkaan riitä, vaan toimittajan tulee yhä enemmän ymmärtää mediaa ja sen kuluttajia. Tutkimustyö on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi alati muuttuvaa mediaa ja toimittajan arkea.

Haaga-Heliassa 23.9 luennoimassa käynyt Ylen Uutis- ja ajankohtaisohjelmien asiakkuuspäällikkö Annika Ruoranen avasi opiskelijoiden silmiä sille, kuinka paljon tutkimustyötä artikkeleiden ja ohjelmien eteen oikeastaan tehdään. Asiaan perehtyneet henkilöt ja toimittajat seuraavat tiuhaan tahtiin television katsoja- ja radionkuuntelulukuja, sekä pohtivat ohjelmien ja artikkeleiden kohderyhmiä. Aivan oma maailmansa on kuitenkin verkko, jossa seurantaa tapahtuu useamman kerran päivässä, jopa muutaman minuutin välein.

Työ jatkuu vaikka juttu on valmis
Nykyisin toimittaja ei voi huokaista helpotuksesta ja lähteä tauolle kun juttu on julki, vaan työ jatkuu julkaisun jälkeenkin. Toimittajan täytyy hoitaa vielä niin sanottu jälkipeli, eli seurata lukukertoja ja artikkelissa käytettyjä lukuminuutteja. Jos juttua ei lueta, kannattaisiko otsikko vaihtaa? Löytäisivätkö lukijat jutun paremmin, jos artikkeli olisi nostettu etusivulle? Muun muassa näitä kysymyksiä toimittajat joutuvat pohtimaan päivittäin muun työn ohessa.

Mutta miksi lukuja seurataan ja tilastojen tekoon käytetään niin huomattava määrä työaikaa ja henkilöstöresursseja?

Nykyisin mediat joutuvat käymään yhä kovempaa kamppailua lukijoiden huomiosta. Menestyksen salaisuus löytyykin usein juuri yleisön ymmärtämisestä. Aivan kuten Ruoranen luennossaan mainitsi: ”Yleisö ei ole kuin sinä”. Jokaisella meistä on erilainen tapa kuluttaa mediaa, lukea uutisia ja käyttää sosiaalista mediaa. Tämä kaikki tarkoittaa hyvin monta erilaista kohderyhmää ja ajattelutapaa, jotka toimittajan täytyy ottaa työssään huomioon.

Toimittajan tulee seurata maailmaa
Onneksi toimittajan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan yleisön ymmärtämiseen löytyy siihen perehtyneitä asiantuntijoita.

Asiakkuuspäällikön työssään Annika Ruoranen mainitsee yhdeksi tavoitteekseen saada toimittajat ymmärtämään median muutoksen merkityksen käytännön työhön. Kysymys kuuluukin, miksi media muuttuu ja mitä se merkitsee toimittajille. Missä asioissa ja toimintatavoissa tulee olla läsnä ja miksi?

Yksiselitteistä vastausta on kuitenkin vaikea antaa, sillä muutosta tapahtuu koko ajan, juuri nytkin. Kahvikupillisen aikanakin maailma muuttui taas hieman, joten paikoilleen ei saa jäädä. Jotta artikkelit saataisiin kohdennettua oikealle yleisölle, tulee lukijaa ymmärtää. Ja tämä kaikki onnistuu ainoastaan laadukkaan tutkimustyön seurauksena. Tutkimustyöllä on nykyisin oma tärkeä paikkansa osana muuttuvaa mediaa.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.