Luitko päivän uutiset?

Kaiken aikaa nopeutuvassa arjessa perinteiset käsitykset uutisesta joutuvat uuden tarkastelun alle. Ihmiset seuraavat uutisia, joita eivät välttämättä valitse kaiken näkevät ja tietävät toimittajat, vaan uusien applikaatioiden avulla uutiset voi kustomoida itselleen mieluisiksi tai niitä on poiminut oma lähipiiri valmiiksi Facebookin seinälle.

Uutiset, ennen kaikkea Yleisradion uutiset, on ainoita instituutioita, jotka puhuttelevat yleisöään ainakin ideaalitasolla, yhtenäisenä kansana. Onko enää olemassa uutisia, jotka jokaisen pitäisi tietää? Onko millään medialla olemassa yhtenäistä yleisöä, jonka tarpeita voi tyydyttää samalla sapluunalla? Onko sillä väliä, kiinnostavatko uutiset, jos ne katsotaan niin tärkeiksi, että niistä pitäisi tietää, kiinnosti tai ei?

Sivistävä media

Ylen asiakkuuspäällikkö Annika Ruoranen kertoi luennollaan Haaga-Heliassa 23.9 kuinka tutkimukset ovat osoittaneet ihmisten käsittävän uutisen hyvin eri tavoin. Uutinen saattaa olla kaverin saama koiranpentu, eikä kansakuntaa ravisteleva talousahdinko tai pakolaiskriisi. Pelkkinä numeroina Ylen puoli yhdeksän uutisia saattaa seuratavielä mukava määrä suomalaisia, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että katsojien keski-ikä on 65 vuotta.

Ylellä on lain( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380 ) velvoittama tehtävä tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta. Sen tehtävä ei ole siis muiden medioiden tapaan vain saada lukijoita, vaan antaa valmiudet kansalaisena toimimiseen. Toisin kuin muut mediat, Yle ei siis voi tehdä valintaa yleisönsä rajaamisesta eläkeläisiin.

Ylen suuri haaste on saavuttaa eri yleisöt luopumatta journalistisesta laadusta ja tarjota tietoa, joka mahdollistaa aktiivisen toimimisen omassa elämässä ja ympäristössä. Jos Yle ei tavoita kansalaisia 65 ikävuoden alapuolelta ja jos sen tuottama sisältö ei vastaa sille osoitettua tehtävää, ei sen olemassaolo ole perusteltu.

Miksi tämä on tärkeää? Miksi tämä on uutinen? 

On olemassa asioita, jotka koskettavat vääjäämättä jokaista enemmän tai vähemmän suoraan. Vain ihmiset, joilla on tietoa, pystyvät tekemään perusteltuja valintoja ja toimimaan demokratiassa. Uutisen määritelmää on hyvä miettiä, kyseenalaistaa ja tutkia. Tärkeää olisi tehdä tämä valintaprosessi ihmisille läpinäkyväksi: Miksi tämä koskettaa sinua? Miksi olisi tärkeää, että ymmärrän tämän? Miten tämä globaali uutinen vaikuttaa minun arkipäivääni? Miten minä voin vaikuttaa?

Journalistit eivät välttämättä ole sen pätevämpiä tekemään uutisten valintaa kuin moni muukaan, mutta heillä on vastuu pohtia näitä valintoja.

Uutiset ja media tarjoavat kuvan maailmasta, jonka perusteella teemme valintoja, jotka vaikuttavat omankin napamme ulkopuolelle. Vaalitulosten jälkeen puhuttiin paljon erilaisista informaatiokuplista, joissa ihmiset elävät. Oma some-ympyrä ei ollutkaan kattava otanta Suomesta.

Kuten Ylen asiakkuuspäällikkö Ruoranen tähdentää: Journalistin tehtävä on muistaa, että yleisö ei ole sama kuin sinä.

 

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.