Negatiivinen korko voi yllättää digitaloudessa

Rahamarkkinoilla tapahtuva viitekorkojen kehityssuunta on saattamamassa tunnettuja reaalitalouden oletuksia uuteen tilanteeseen negatiivisen korkokehityksen vuoksi. Tarkastelemalla käsitettä ”korko”, se tarkoittaa sijoitetulle rahalle maksettavaa hintaa. Vieraan pääoman yhteydessä, se tarkoittaa lainakustannukseen liittyvää rahan hintaa, mutta vastaavasti oman pääoman tapauksessa se tarkoittaa rahaan liittyvää tuottoa, jota maksetaan oman pääoman haltijalle.

Jos pankki lainaa rahaa asiakaalleen, niin pankki saa asiakkaalta korkotuoton. Vastaavasti asiakas tallettaa rahaa, josta hänelle maksetaan korkoa. Tämä on asia, johon olemme tottuneet positiivisten viitekorkojen aikakaudella. Se on tehnyt mahdollisesksi rahan säilyttämisen sähköisessä muodossa pankkitileillä, koska positiiviset korot tai nollakorot eivät ole aiheuttaneet rahan säiltyksestä johtuvia talletustappioita.

Negatiivisista koroista voi syntyä tilanne, jossa korko aiheuttaa korkokustannuksia pääoman tallettajalle. Tästä voi olla seurauksena se, että talletuksesta saa vähemmän rahaa takaisin verratuna siihen summaan mitä oli talletushetkellä. Esimerkiksi nykyisellä 6kk viitekorolla (-0,5%) tuhannen euron talletuksesta saa takaisin viisi euroa vähemmän kuin talletushetkellä, eikä mukana ole rahan säilytykseen liittyviä palvelumaksuja (tarkasteluväli 12kk). Summa ei ole vielä tässä vaiheessa suuri, mutta entä mitä sitten jos negatiivinen viitekorko olisi -2,5% ja summana vaikkapa 100 000€ vastaavassa tilanteessa 12kk aikavälillä?  Talletuksen arvo 12kk päästä olisi vain 97 500€.  Mikäli negatiivinen korkokierre jatkuu, varallisuuden arvo jatkaa putoamistaan. Näin lienee otaksuttavaa, rahan arvon muuttuminen vaikuttaa siihen muotoon, jossa rahaa halutaan säilyttää.

Kovin moni ei halua pitää rahaa siinä talletusmuodossa, jossa talletusmuoto syö talletuksen pääoman arvoa.

Mikä sitten olisi vaihtoehto talletusmuodolle tilanteessa, jossa rahan säilyttäminen vähentää pääoman arvoa? Yhtenä vaihtoehtona on tilanne, jossa rahaan liittyy fyysinen, kiinteä muoto ja siihen ei liity negatiivisen koron riskiä. Käytännössä tämä muoto tarkoittaa käteistä rahaa, jossa rahan korko on nolla ja sen säilytyksestä vastaa rahalaitoksen sijasta rahan haltija. Tässä tilanteessa rahan arvo käteisenä säilyy, mutta sähköisen rahan muoto voi vähentää varallisuutta negatiivisen talletuskoron muodossa. Niinpä tähän tilanteeseen liittyy mielenkiintoisia kysymyksiä.

  1. Mikä on se negatiivinen talletuskorkoprosentti, joka synnyttää käteisestä todellisen vaihtoehdon rahan säiltykseen ja vaihdantaan?
  2. Jos käteinen raha tarjoaa paremmat ehdot talletusten arvon säilymiseen, niin mitä negatiivnen korkoprosentti tarkoittaa talouteen, jossa maksuliikenteen infrastruktuuri perustuu rahan sähköiseen muotoon?
  3. Mitä tämä merkitsee kaupankäynnille verkossa, jossa tilaus-toimitusketjut ja maksuliikenne ovat sähköistettyjä, mutta asiakkaat suosivat negatiivisten korkojen vuoksi käteistä.
  4. Näemmekö käteisen uuden tulemisen ja suosion nousun maksuvälineenä?
  5. Erkaantuuko talous siiloihin, jonka erottavana tekijänä on rahan muoto ja sen hallinta?

Tässä kirjoituksessa mainittujen seikkojen perusteella, käteinen raha tarkoittaa varallisuuden yhtä muotoa sekä yhtä vaihdantavälinettä. Mikäli skenaariot negatiivisen koron vaikutuksesta rahan arvoon toteutuvat, niin käteistä tullaan tarvitsemaan jatkossakin varallisuuden arvon säilyttäjänä.

KTM Tuomo Ryynänen

04.12.2015