Lopettamani älypuhelimen käyttö on herättänyt runsaasti huomiota, älypuhelinten haittavaikutukset tuntuvat olevan keskusteluiden ja uutisten perusteella kuuma aihe.
Keskustelemme asiasta Ylen Aamu-TV lähetyksessä 26.10.2016 kello 6:45 jälkeen. Jotta keskustelusta saa mahdollisimman paljon irti, olen kirjannut pari tunnistamaani megatrendiä ja tehnyt muutamia havaintoja asiasta. Nämä havainnot ovat seurausta tilanteesta, joka johtunut älypuhelimen käytön lopettamisesta.
Kuluttajalle älypuhelimen käytön lopettaminen siis tarkoittaa tietotekniikan jatkuvan läsnäolon poistumista arjesta, josta seuraa se tulos että kuluttaja päättää itse milloin tietotekniikkaa käyttää. Toistaiseksi tämä on mahdollista, mutta entäpä tulevaisuudessa? Vallitsevat trendit eivät tue näkemystä, jossa olisi mahdollista olla ilman tietotekniikan jatkuvaa läsnäoloa johtuen esimerkiksi seuraavista megatrendeistä.
Megatrendi 1. Yhteiskunnallinen appsikoituminen
Yhteiskunnallisesti katsottuna infrastruktuuri, hyödykkeet ja palvelut appsikoituvat. Se tarkoittaa tilannetta että tuotteet ja palvelut jotka tunnemme ja joita käytämme, muuttuvat kiihtyvällä tahdilla sovelluksiksi. Tämä on megatrendi, jonka ominaisuus on työn kysynnän väheneminen. Se ei ainoastaan vähennä työn kysyntää mutta se lisää riippuvuutta palveluntarjoajiin, jotka tuottavat appseja ja hallinnoivat niihin liittyviä käyttöoikeuksia. Kuluttajan kannalta tilanne voi olla ongelmallinen, koska käyttöoikeuksien avulla voidaan ohjata kuluttajan kannalta epäedullisia päätöksiä.
Käytännössä voidaan ottaa esimerkki appsikoitumisesta meneillään olevan liikennekaaren kautta. Siinähän infrastruktuurista ollaan muodostamassa digitaalista resurssia, johon liitetään appsien, eli älypuhelinsovellusten kautta palveluita. Se, joka hallitsee appsia, ohjaa myös niihin liittyvien resurssien ja kapasiteetin käyttöä. Taloustieteelliseltä kannalta katsottuna, monopolista tai monopolia muistuttavasta markkinatilanteesta voi alustabusinekseen perustuvassa digitaloudessa tulla normaali toimintamalli koska alustan omistaja saa ylivoimaisen kilpailuedun tarjoamansa teknologian kautta.
Megatrendi 2. Tavaroiden nettiytyminen (IoT*)
Toinen megatrendi aiemmin määritellyn appsikoitumisen ohella on tilanne, jossa fyysiset tuotteet kytketään yhä enemmän nettiin ja ne tekevät kuluttajaa koskevia päätöksiä. Tätä ilmiötä kutsutaan kirjainyhdistelmällä IoT, Internet of Things*. Nettiin kytkettyihin laitteisiin liittyy olennaisesti käyttäjäprofiili, jotka keräävät, tallentavat ja jakavat tietoa käyttäjistä. Ne keräävät käyttäjistään profiilitietoa tietokantoihin ja joita louhitaan Business Intelligence -menetelmien avulla. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että käyttämäsi laite tietää missä olet ollut, mitä olet tehnyt tai esimerkiksi millä sivuilla Internetissä olet vieraillut.Laitteisiin liittyy aina palveluntarjoaja joka kerää esineiden avulla tietoa käyttäjistään profiilin kautta. Lisäksi esineiden nettiytymisen myötä tarjoutuu mahdollisuus esineen kolmannen osapuolen läsnäoloon.
Kärjistettynä voisi kysyä, että mitä se hammasharjalle kuuluu missä aikaani olen viettänyt? Voi kuulostaa absurdilta, mutta tämä on täysin mahdollinen kysymys esineiden muuttuessa appsien kautta hankittaviksi palveluiksi jotka liitetään nettiin. Trendi lienee, että jokainen tuote liitetään nettiin, mikä liitettävissä on. Käytännössä nykyään voisi katsoa olevan vallalla tilanne, jossa teknologiaa sekä infrastruktuuria kehitetään muttei vastaavasti pohdita näiden asioiden merkityksiä ja seurauksia.
Mitähän tapahtuu, jos teknologia ei toimikaan digitalisoidussa tulevaisuudessa? Pitäisiköhän jonkin tahon laatia aloite, jossa määriteltäisiin palvelukyvyn ylläpitämiseksi malli joka takaa palveluiden saatavuuden ilman appseja sekä internetin ja tietotekniikan läsnäoloa.
KTM Tuomo Ryynänen
Lehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu
tuomo.ryynanen@haaga-helia.fi
