Internet on rikki (osa 1)

Internet on rikki Bill Gates visioi kirjassaan 1990-luvun puolivälissä ”Tiedon valtatie” Internetin tuomia mahdollisuuksia. Mieleeni jäi elämään tästä kirjasta esimerkki netin soveltamisesta, jossa käyttäjät voivat vaihtaa tietoja vaikka kenkien avulla langattomasti. Nykykielellä ilmaistuna tämä esimerkki oli 1990-luvun varhaisia ajatuksia IoT:n, eli esineiden Internetin mahdollisuuksista. Tällä tavalla asiaa pyrittiin netin alkuaikoina …

Continue reading

Kaksi vuotta ilman älypuhelinta

Taustaa Melko tarkalleen kaksi vuotta sitten, lokakuun viikonloppuna sain idean luopua älypuhelimen käytöstä ja tarkastella millaisia havaintoja käytön lopettamisesta seuraa. Tätä päätöstä ennen voisin katsoa olleeni älypuhelinten suurkuluttaja, jolle jatkuva internetin läsnäolo oli välttämättömyys ajasta ja paikasta riippumatta. Nyt on sopiva aika katsoa havaintoja siitä, mitä on kahden vuoden aikajaksolla …

Continue reading

Näin suojaat yksityisyytesi netissä

 Taustaa artikkelista Kehittelimme Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Digitalouden koulutusyksikössä uuden lähestymistavan CRM -opetukseen, jossa painopisteenä on tietojärjestelmien ja markkinointiteorioiden sijasta data ja sen hallinta. Opintojakson kuluessa saimme palautetta, jossa epäuskoisesti ihmeteltiin kuinka tehokkaasti on kohdennettu markkinointi toteutettu ja mitä kaikkea verkkopalvelut sekä tietotekniikkajätit tietävät verkon käyttäjistä. Asiaan nousi myös eettisiä kysymyksiä, jossa …

Continue reading

IoT: Mitä se hammasharjalle kuuluu missä aikaani vietän?

Lopettamani älypuhelimen käyttö on herättänyt runsaasti huomiota, älypuhelinten haittavaikutukset tuntuvat olevan keskusteluiden ja uutisten perusteella kuuma aihe. Keskustelemme asiasta Ylen Aamu-TV lähetyksessä 26.10.2016 kello 6:45 jälkeen. Jotta keskustelusta saa mahdollisimman paljon irti, olen kirjannut pari tunnistamaani megatrendiä ja tehnyt muutamia havaintoja asiasta. Nämä havainnot ovat seurausta tilanteesta, joka johtunut älypuhelimen …

Continue reading

Digiloikka maksullisen tutkintokoulutuksen avulla

Eikö olisi hienoa, jos suomalainen tutkintoon johtava englanninkielinen maksullinen tutkintokoulutus löytyisi yhdestä palvelusta? Ihanteellisissa olosuhteissa maksullinen tutkintokoulutus palveluna olisi saatettuna kohdemarkkinoilla asiakkaalle muotoon, jossa koulutusta ja siihen liittyviä palveluita voidaan etsiä, hankkia ja hallita heti hakuprosessista alkaen digitaalisesti. Olemme tehneet asiaan liittyvää tuotekehitystä yhteistyökumppaneiden kanssa. Projekti on kerännyt 50 000€ …

Continue reading

Vuosi ilman älypuhelinta

Taustaa: Blogin kirjoittajana toimiva lehtori Tuomo Ryynänen lopetti älypuhelimen käytön lokakuussa 2015 havaitessaan älypuhelinten aiheuttavan riippuvuutta sekä muita lieveilmiöitä. Tästä päätöksestä on kulunut tätä tekstiä kirjoittaessa yksi vuosi, joten on sopiva ajankohta arvioida aikajaksoa. Älypuhelimen käytön lopettaminen ei tarkoita tietotekniikan käytön lopettamista. Käytön lopettaminen ei ole ideologia, vaan pragmaattinen valinta …

Continue reading

Digitaalista yliopistoa rakentamassa

Digital University.FI on palvelukonsepti, joka tuottaa ja jakaa koulutukseen liittyviä resursseja, sisältöä sekä luo käyttäjilleen verkostoja ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalinen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden jakaa sisältöä, järjestelmiä sekä rakentaa yhteisöjä Digitaalisen yliopiston käyttäjille. Kehitteillä oleva Digital University.FI -palvelu lähestyy digitaalisuutta koulutuksen jakelun ja sen hankinnan kautta, jossa digiloikka tarkoittaa prosessien …

Continue reading

Internet of things selkokielellä

Internet of Things (IoT) -käsitteen suora käännös suomeksi tarkoittaa asioiden Internetiä tai vaihtoehtoisesti esineiden Internetiä. Itsessään tämä käännös ei vielä avaa sen merkitystä tai määritelmää. Sitä voidaan kylläkin tulkita sen perusteella kun tiedetään mitä siihen kuuluu. Tämän avulla voidaan ennakoida, miltä tulevaisuus voi näyttää kun esineiden Internet yleistyy. Tämä kirjoitus …

Continue reading

Negatiivinen korko voi yllättää digitaloudessa

Rahamarkkinoilla tapahtuva viitekorkojen kehityssuunta on saattamamassa tunnettuja reaalitalouden oletuksia uuteen tilanteeseen negatiivisen korkokehityksen vuoksi. Tarkastelemalla käsitettä ”korko”, se tarkoittaa sijoitetulle rahalle maksettavaa hintaa. Vieraan pääoman yhteydessä, se tarkoittaa lainakustannukseen liittyvää rahan hintaa, mutta vastaavasti oman pääoman tapauksessa se tarkoittaa rahaan liittyvää tuottoa, jota maksetaan oman pääoman haltijalle.

Jos pankki lainaa rahaa asiakaalleen, niin pankki saa asiakkaalta korkotuoton. Vastaavasti asiakas tallettaa rahaa, josta hänelle maksetaan korkoa. Tämä on asia, johon olemme tottuneet positiivisten viitekorkojen aikakaudella. Se on tehnyt mahdollisesksi rahan säilyttämisen sähköisessä muodossa pankkitileillä, koska positiiviset korot tai nollakorot eivät ole aiheuttaneet rahan säiltyksestä johtuvia talletustappioita.

Negatiivisista koroista voi syntyä tilanne, jossa korko aiheuttaa korkokustannuksia pääoman tallettajalle. Tästä voi olla seurauksena se, että talletuksesta saa vähemmän rahaa takaisin verratuna siihen summaan mitä oli talletushetkellä. Esimerkiksi nykyisellä 6kk viitekorolla (-0,5%) tuhannen euron talletuksesta saa takaisin viisi euroa vähemmän kuin talletushetkellä, eikä mukana ole rahan säilytykseen liittyviä palvelumaksuja (tarkasteluväli 12kk). Summa ei ole vielä tässä vaiheessa suuri, mutta entä mitä sitten jos negatiivinen viitekorko olisi -2,5% ja summana vaikkapa 100 000€ vastaavassa tilanteessa 12kk aikavälillä?  Talletuksen arvo 12kk päästä olisi vain 97 500€.  Mikäli negatiivinen korkokierre jatkuu, varallisuuden arvo jatkaa putoamistaan. Näin lienee otaksuttavaa, rahan arvon muuttuminen vaikuttaa siihen muotoon, jossa rahaa halutaan säilyttää.

Kovin moni ei halua pitää rahaa siinä talletusmuodossa, jossa talletusmuoto syö talletuksen pääoman arvoa.

Mikä sitten olisi vaihtoehto talletusmuodolle tilanteessa, jossa rahan säilyttäminen vähentää pääoman arvoa? Yhtenä vaihtoehtona on tilanne, jossa rahaan liittyy fyysinen, kiinteä muoto ja siihen ei liity negatiivisen koron riskiä. Käytännössä tämä muoto tarkoittaa käteistä rahaa, jossa rahan korko on nolla ja sen säilytyksestä vastaa rahalaitoksen sijasta rahan haltija. Tässä tilanteessa rahan arvo käteisenä säilyy, mutta sähköisen rahan muoto voi vähentää varallisuutta negatiivisen talletuskoron muodossa. Niinpä tähän tilanteeseen liittyy mielenkiintoisia kysymyksiä.

  1. Mikä on se negatiivinen talletuskorkoprosentti, joka synnyttää käteisestä todellisen vaihtoehdon rahan säiltykseen ja vaihdantaan?
  2. Jos käteinen raha tarjoaa paremmat ehdot talletusten arvon säilymiseen, niin mitä negatiivnen korkoprosentti tarkoittaa talouteen, jossa maksuliikenteen infrastruktuuri perustuu rahan sähköiseen muotoon?
  3. Mitä tämä merkitsee kaupankäynnille verkossa, jossa tilaus-toimitusketjut ja maksuliikenne ovat sähköistettyjä, mutta asiakkaat suosivat negatiivisten korkojen vuoksi käteistä.
  4. Näemmekö käteisen uuden tulemisen ja suosion nousun maksuvälineenä?
  5. Erkaantuuko talous siiloihin, jonka erottavana tekijänä on rahan muoto ja sen hallinta?

Tässä kirjoituksessa mainittujen seikkojen perusteella, käteinen raha tarkoittaa varallisuuden yhtä muotoa sekä yhtä vaihdantavälinettä. Mikäli skenaariot negatiivisen koron vaikutuksesta rahan arvoon toteutuvat, niin käteistä tullaan tarvitsemaan jatkossakin varallisuuden arvon säilyttäjänä.

KTM Tuomo Ryynänen

04.12.2015

Kuukausi ilman älypuhelinta ja mobiilinettiä

Kuukausi on mennyt päätöksestäni jättää käytöstä pois mobiili-internet sekä älypuhelin. Olen tehnyt tästä luopumisprosessista muutamia havaintoja sekä kirjannut kokemuksia siitä, mitä päätöksestä on seurannut. Havainnot ovat henkilökohtaisia, ja niitä ei pidä yleistää. Joku muu voi kokea asian toisin kuin tämän blogin kirjoittaja. Käytön lopettamisen seurauksena jatkuvan multitaskaamisen, eli monen asian …

Continue reading