Vuosi ilman älypuhelinta

Taustaa:

Blogin kirjoittajana toimiva lehtori Tuomo Ryynänen lopetti älypuhelimen käytön lokakuussa 2015 havaitessaan älypuhelinten aiheuttavan riippuvuutta sekä muita lieveilmiöitä. Tästä päätöksestä on kulunut tätä tekstiä kirjoittaessa yksi vuosi, joten on sopiva ajankohta arvioida aikajaksoa.

Älypuhelimen käytön lopettaminen ei tarkoita tietotekniikan käytön lopettamista. Käytön lopettaminen ei ole ideologia, vaan pragmaattinen valinta tietotekniikasta saatavien hyötyjen maksimoimiseksi. Älypuhelimen käytön lopettaminen tarkoittaa luopumista henkilökohtaisen tietotekniikan jatkuvasta läsnäolosta. Se on tilanne, jossa valitaan ne hetket erikseen, jolloin tietotekniikkaa käytetään. Käytön lopettaminen voidaan katsoa olevan prosessi, joka määrittelee tietotekniikan käyttöä ja ohjaa tekemään kulutus- ja viestintätottumukseen liittyviä henkilökohtaisia valintoja.

Tämän blogin kirjoittajan päätöksestä jättää älypuhelin uutisoi yle 2.3.2016 jutussaan “Älypuhelin koukuttaa monista syistä – Ongelmallinen käyttö voi aiheuttaa jopa rytmihäiriöitä” .Myös Ilta-Sanomat sekä Taloussanomat uutisoivat asiasta pääsiäisenä 25.3.2016 jutussaan “Jo 5 kuukautta ilman älypuhelinta – näin elämä muuttui”.

Kävin taustoittamassa älypuhelinriippuvuutta keväällä 2016 A-klinikkasäätiössä, jossa asiaa valisti ansiokkaasti Jukka Oksanen. Säätiössä tunnettiin tiedostavan älypuhelimen aiheuttavan toiminnallista riippuvuutta käyttäjälleen, joka esiintyy käyttäjillä eriasteisina. Tämän keskustelun perusteella on syntynyt käytännönläheinen koulutuspaketti, jonka tavoitteena on vähentää älypuhelimen haittoja käyttäjälleen, mutta myös käyttäjän ympäristölle. Riippuvuudesta voi aiheutua menetyksiä tuottavuudessa ja tehokkuudessa, mutta holtiton käyttö on myös uhka tietoturvallisuudelle sekä sosiaalisille suhteille.

Kuluneen ajanjakson aikana on tehty seuraavia havaintoja älypuhelimen käytön lopettamisesta:

Muuttuneet kulutustottumukset

Joillekin tuotteille, kuten musiikille, on älypuhelimen luopumisesta johtuen pitänyt etsiä ratkaisuja jotka ovat korvanneet suoratoistopalvelut. Musiikin kuuntelu on muuttunut suuntaan, jossa vinyylit ja nettiradiot ovat korvanneet suoratoistopalvelut. Vinyylilevyjen (LP-formaatti) kulutuskokemus on täysin toisenkaltainen kuin suoratoistopalvelulla. Kuunneltava formaatti omistetaan ja se on käytettävissä ilman palveluntarjoajan läsnäoloa tai käyttöehtoa. Soittolistoista luopuminen on tehnyt päinvastaisen seurauksen kuin mitä oli odotettavissa: musiikin kuunteleminen onkin lisääntynyt, koska soittolistat eivät määrittele mitä tulee kuunneltua. Myöskin perinteinen musiikinjakelukanava radio on lisännyt osuuttaan kulutettavan median lähteenä. Toki musiikkia voi kuunnella samalla tavalla vaikka käyttää älypuhelinta, mutta ilman käytön luopumista ei näitä vaihtoehtoja olisi löytynyt, koska luopuminen ohjasi etsimään vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Massariippuvuus on nykyajan normi

Älypuhelimen käytöstä luopuminen on herättänyt ajatuksia ihmisten älypuhelinten käytöstä yleisemminkin. Nykyisin on normaalia kulkea älypuhelin kädessä tai kulkea älypuhelin kädessä ja tuijottaa ruutua samaan aikaan.

Toinen muodostunut normi on älypuhelin välitön käyttö odotustilanteissa tai tilanteissa, jotka ovat pitkästyttäviä. Tämä tyhjä tila pyritään täyttämään informaatiolla ja sen kuluttamisella. Harmillista, että massariippuvuus on nähtävissä myös tieliikenteessä, joka on havaittavissa niin autoilijoilla kuin jalankulkijoilla. Onko sattumaa vai ei, niin mielestäni on yleistynyt liikenneonnettomuuksissa maininta siitä että “ajoneuvo ajautui selittämättömästä syystä vastaantulevan kaistalle”.

Riippuvuuden tulosta normiksi tukevat myös havainnot jossa on täysin normaalia, että kokoonnutaan ystävien kanssa viettämään aikaa yhdessä ja eristäydytään laitteen pariin ryhmässä. Uusia sosiaalisia standardeja on syntynyt älypuhelinten yleistymisen myötä. Aika näyttää millaisia tiimityötaitoja tämä opettaa ja mitkä ovat seuraukset. Tietotekniikka ainakin ennen yhdisti ihmisiä, tarkoittaakohan tietotekniikan jatkuva läsnäolo sitä että tietotekniikka eristää ihmisiä toisistaan?

Sosiaalisen median voima

Sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä on muuttanut viestintätottumuksia. Asioita sovitaan sosiaalisen median keskusteluryhmien sisällä, ja vastausaikojen odotusarvo ryhmäkeskusteluihin on lyhytjännitteistä. Käytännössä havainto tarkoittaa sitä, että mikäli tietotekniikkaa ei ole jatkuvasti läsnä, voi ajautua tahtomattaan ulos sosiaalisesta reviiristä. Tästä esimerkkinä ryhmäkuljetukset lasten harrastuksiin, jossa ryhmäkeskusteluna sovitaan miten tapauskohtaisesti asiat. Reaaliaikaisista ryhmäkeskusteluista poisjääminen lienee se suurin juttu, joka seuraa tietotekniikan jatkuvan läsnäolon luopumisesta. Whatsapp -kaltaiseen ryhmäviestintään on kehitettävä toinen vaihtoehto sosiaalisen median tilalle, mikäli odotusarvona on antaa välittömiä vastauksia ryhmäkeskusteluissa.

Lyhytjännitteisyyden yleistyminen

Hieman filosofista pohdintaa lopuksi. Laajemmin pohdittuna älypuhelimen myötä mahdollistunut henkilökohtaisen tietotekniikan jatkuva läsnäolo asettaa ihmiskunnan lajina aivan uuteen tilanteeseen, jossa käytännössä viihde, viestintä ja palvelut ovat saavutettavissa muutamassa sekunneissa laitteen kautta. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä tilanne vaikuttaa tulevaisuudessa ihmiskuntaan lajina, joka on pärjännyt tähän saakka pitkäjännitteisyydellä ja kärsivällisyydellä.

Asiat jotka ovat saavutettavissa älypuhelimen kautta, tarkoittaa sitä että asiat voidaan saavuttaa mikäli niihin liittyvät käyttökynnykset ovat täytetty. Käytännössä käyttökynnyksiä on muutama, mitä ei niin sanotussa analogisessa maailmassa esiinny:

Laitteen akussa on virtaa jäljellä ja virtaa on myös saatavissa, mikäli palveluita halutaan käyttää älypuhelimella

Tietoverkkoyhteydet toimivat, jotka mahdollistavat älypuhelinten kautta palveluiden käytön

Ohjelmisto- ja laiteriippuvuudet täyttyvät (vrt. jatkuvat versiopäivitykset)

Palveluntarjoajan käyttöehtosopimus on hyväksytty ja asioita kulutetaan palveluna omistuksen sijasta

Palveluntarjoajan jatkuva läsnäolo sekä tietoisuus siitä mitä kuluttaja tekee ja viestii sekä missä kuluttaja on. Tästä muodostuu kauppatavaraa kerätyn datan muodossa

Lopuksi on pakko miettiä mitä tapahtuu Internet of Things ilmiön yleistyessä. Onkohan sekin yhtä kokonaisvaltaisesti mukaansa ottava ilmiö kuin mitä älypuhelimet ovat? Siinähän laite tunnistaa käyttäjänsä ja voi keräämänsä informaation avulla tehdä päätöksiä käyttäjän puolesta.

Share on RedditPin on PinterestShare on LinkedInPrint this pageEmail this to someoneShare on FacebookTweet about this on Twitter

About Tuomo Ryynänen

The administrator of this blog is Tuomo Ryynänen from HAAGA-HELIA University of Applied Sciences. Tämän blogin ylläpitäjä lehtori Tuomo Ryynänen HAAGA-HELIA:n ammattikorkeakoulusta.
This entry was posted in älypuhelin, digitalous, tietotekniikan käyttö. Bookmark the permalink.