Tietotekniikka ennen kuluttajistumista
Tietotekniikkaa ja sen kehittämistä ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä ovat ohjanneet eri trendit sinä lyhyenä aikana kun modernia (lue: sähköistä) tietojenkäsittelyä on ollut olemassa. Ensimmäiset tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvät kehityskohteet olivat parantuneen laskentatehon hyväksikäyttö monimutkaisissa ja vaativissa laskentatehtävissä. Tunnetuimpia olivat sotilaskäyttöön liittyvät salauksenpurkutoiminnot ja ohjusratojen laskentaan käytetyt sovellukset. Tietotekniikan alkuaikoina tietokoneet itsessään olivat huoneen kokoisia ja niiden hyödyntäminen vaati pitkälle erikoistunutta koulutusta niin niiden rakentamisen, ohjelmoinnin, ylläpidon kuin käytönkin osalta. Tietotekniikan toimintaympäristö vaati aikaansa nähden paljon pääomaa, mutta tämän lisäksi infrastruktuurin, jonka piti pystyä tarjoamaan oikeat tilat, ihmiset, välineet sekä huolellisesti suunnitellut käyttötapaukset tietotekniikan hyödyntämiseksi. Sen ajan tietotekniikkaa leimasi korkea käyttökynnys tietotekniikan hyväksikäyttössä. Käytännössä käyttökynnys rajasi kuluttajamarkkinat pois, mutta lisäksi tietotekniikalle kuluttajakäytössä ei ollut kysyntää, koska asiakkaiden käyttötarpeita sen ajan teknologialla ei pystytty tyydyttämään riittämättömän infrastruktuurin ja kehittymättömän laitekannan vuoksi.
Pelikonsolit ja kotimikrot kuluttajistumisen edelläkävijöinä
Merkittävä käyttökynnyksen madaltuminen ja ensiaskeleet kohti kuluttajistumista otettiin 1970-luvun myötä mikrosirun keksimisen ja sen hyödyntämisen eri muodoissa. Tietotekniikan voisi tulkita ottaneen ensiaskeleita kohti kuluttajistumista 1970-luvulla jolloin tietotekniikkaan syntyi viihdeteollisuus, joka houkutteli videopelien ja kotitietokoneiden myötä lisää asiakkaita kuluttajamarkkinoilta. 1980-luvulla kuluttajistuminen yleistyi entisestään, jolloin ala konsolidoitui hajanaisista kotimikromarkkinoista PC-päätelaitteisiin. Tämä johti siihen, että käytännössä ala standardisoitui nopeasti: puolivahingossa avoimena syntynyt IBM:n luoma PC:n rauta-arkkitehtuuri mahdollisti laajamittaisen massatuotannon, jossa valmistuksen volyymin kasvaminen laski valmistus- sekä jakelukustannuksia. Laskeneet hinnat ja kasvaneet laite- sekä ohjelmistovalikoimat puolestaan lisäsivät kysyntää, joka puolestaan lisäsi tarjontaa entisestään. Niinpä tämä johti siihen, että legendaariset tietokonebrändit kuten Commodore ja Atari esimerkiksi, eivät pystyneet kilpailemaan enää PC-markkinoiden kanssa.
Internet ja palvelut vauhditti kuluttajistumista 1990-luvulla
Seuraava suurempi tietotekniikan kuluttajistumisen pyrähdys koettiin seuraavaksi 1990-luvulla, jolloin Internet ja WWW-alkoivat lyödä läpi massamarkkinoilla. Tietotekniikan kuluttajistuminen Internetin myötä laajensi kuluttajistumisen laitteiden lisäksi palveluihin, jolloin tietotekniikasta tuli palveluiden jakelukanava sekä tuotantomalli, joka muutti perusteellisesti eri toimialoja. Pankkien verkkopalvelut lienevät tästä hyvä esimerkki, kuinka tietotekniikan avulla järjestettiin pankkipalveluiden tuotanto ja jakelu asiakkaille. Tietokoneen kuluttajistumista edesauttoivat aiemmin joko kokonaan puuttuneet tieto- ja viestintäliikenneyhteydet, kuten myös graafisten verkkopalveluiden alentunut tuotanto- ja käyttökynnys.
Laitteet ja palvelut alkavat mobilisoitua 2000-luvulla
Siirryttäessä uudelle vuosituhannelle, tietotekniikan kuluttajistuminen jatkoi kehittymistään päätelaitteiden ja palveluiden kautta. Päätelaitteet ja palvelut kehittyivät entisestään, ja mikä ehkä merkittävintä, ne alkoivat olemaan läsnä yhä enemmän palveluista johtuneiden muuttuneiden käyttötottumusten myötä, mutta lisäksi laitteet tulivat monipuolisemmaksi ne integroivat kuluttajat palveluihin mobiilisti. Niinpä tästä on ollut seuraus, joka on mahdollistanut paikkariippumattomuuden, mutta myöskin teknologiariippumattomuuden: enää ei (pitäisi) olla väliä, missä ja millä päätelaitteella palveluita käytät. Käytännössä tämä murros näkyy myös teknologiamarkkinoiden kysynnässä: mobiili on ajanut perinteisen, 1980-luvun arkkitehtuuriin perustuvan PC:n ohitse kun tarkastellaan markkinavolyymeja sekä tietotekniikan käyttötapauksia. Enää käyttäjien ei tarvitse asettua koneen ääreen, avata konetta, kirjautua käyttöjärjestelmään ja avata sähköpostia tai selainta piipahtaakseen Internetin palveluissa.
Vuonna 2012 myytiin noin 700 miljoonaa mobiilia päätelaitetta, jotka kulkevat aina käyttäjänsä mukana tyydyttämässä kuluttajien tietojenkäsittelytarpeita. Esimerkiksi PC ja Windows edustavat nykyään vähemmistöä teknologioiden markkinaosuuksissa, kun se vielä vuonna 1999-2000 oli noin 95% kaikista tietoteknologista päätelaitteista. Goldman Sachs on julkaissut graafin (kuva alla) joka kuvaa teknologioiden markkinakehitystä sekä arvioi myös tulevaa kehitystä. Teknologioiden markkinavolyymeja tarkasteltaessa voidaan tehdä havainto että kuluttajistuminen on muuttanut ainakin seuraavia asioita:
- Käyttötottumuksia (Stand alone Windows PC -> mobiili)
- Tietotekniikan markkinoita (Windows -> Android Linux / Apple Ios)
- Tietotekniikan osaaminen ja sen johtaminen (teknologiaosaaminen -> palveluosaaminen).
Tämän perusteella olisi nähtävissä että uuden teknologian murros asettaa haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen ja menestykseen markkinoilla, jota hallitsevatkin perinteisen PC:n sijasta mobiilien päätelaitteiden markkinat.
Käytännössä mobiilin tietotekniikan kuluttajistuminen on asia, joka määrittelee tietotekniikan hyödynnettävyyttä tulevaisuudessa. Tämä tulee johtamaan uudenlaisiin vaatimuksiin osaamisessa, etenkin kun kyse koskee olemassa olevien tietotekniikkaratkaisujen eteenpäin kehittämisessä sekä uusien palveluiden tuottamisessa ja niiden hankkimisessa. Jotta tässä kehityksen kilpajuoksussa pysytään mukana, niin tämä on nähtävänä yhtenä vaatimuksena tietotekniikkaa hankittaessa ja mietittäessä. Perinteinen PC pitänee paikkansa, joskin on odotettavissa sen marginalisoitumista, jonka tarpeet määrittelevät sen ominaispiirteet: sisällön tuottamiseen tarvittavat näppäimistö + näyttö sekä stand-alone toimintaympäristö.
Kuluttajistumisen vaikutusta tietotekniikan kehitystarpeisiin voisi nähdä siten, että mikäli mobiileja teknologioita ei huomioida tietotekniikkahankkeissa ja tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisessä, tietotekniikan hyödynnettävyyden kilpailukyky kärsii.
Sitähän kai emme halua?
KTM Tuomo Ryynänen
Lehtori
HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulu
