Arvoketju on käsite, joka tarkoittaa arvonmuodostusprosessia toisiinsa vuorovaikutussuhteessa oleville toiminnoille. Arvoketjujen avulla voidaan tarkastella ja tunnistaa hyötyjä tuottavat ja niitä vähentävät seikat. Arvoketjuissa määritellään vastuut siitä kuka tekee, mitä tekee vai tehdäänkö yhtään mitään. Arvoketjujen johtamisella tavoitellaan parempaa laatua, tuottavuutta ja kannattavuutta esimerkiksi hyödykkeiden tuotantoprosesseissa. Myös kansantalouksissa on arvoketjunsa, joka määrittelee toimintakykyä. Tämä edellyttää asemaa, jossa arvoketjuja voidaan johtaa ja että niihin voidaan vaikuttaa. Keskeisiä vaikutusmahdollisuuksia ovat linjaukset esimerkiksi raha- ja elinkeinopolitiikassa, mutta arvoketjuihin voidaan vaikuttaa myös matalammalta tasolta kuten esimerkiksi koulutuksella ja paikallispolitiikalla.
Suomen talous on ollut matalapaineessa vuoden 2008 alkaneesta laskusuhdanteesta lähtien. Syitä talouden jatkuvaan taantumaan on etsitty esimerkiksi teollisuuden rakennemuutoksista, Nokiasta, viennin hiipumisesta ja kilpailukyvyn menetyksistä vientisektorilla. Keinoja tilanteen korjaamiseksi on kokeiltu, niistä tunnetuimpia ovat leikkaukset ja elvytyspaketit. Nämä näyttävät olevan mikrotason ratkaisuja siirtäen ongelmia eteenpäin, kuitenkaan korjaamatta varsinaisia syitä. Leikkaukset vähentävät kansantaloudelle tärkeää rahan liikkumista ja elvytyspaketit velkaannuttavat julkista taloutta.
Suomen talouden heikkenemisen voisi väittää johtuvan muutoksista kansantalouden rakenteita koskevissa arvoketjuissa. Tästä esimerkkeinä rahapolitiikka ja eri yritysjärjestelyt, joista viime mainittu muuttaa Suomea tytäryhtiötaloudeksi. Molemmissa esimerkeissä on yhtenäisiä piirteitä, jotka liittyvät toiminnan johtamisen mahdollisuuksien vähenemiseen. Nämä eivät toki ole ainoita asioita, joissa arvoketjut muuttuvat. Esimerkiksi keskustelut Suomen liittymisestä NATO:n jäseneksi on keskustelua arvoketjuista, joka määrittelee sotilaallisen sekä poliittisen toiminnan vastuut, viestinnän ja velvoitteet kansainvälisesti.
Väittäisin, että kansantalouksille hyödyllinen strategia arvoketjujen johtaminen siten, että hyödyt jalkautuvat lähelle. Tällaisia linjauksia voisivat olla esimerkiksi mahdollisimmat alhaiset kynnykset aloittavien sekä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnalle, jossa parannetaan kysynnän että tarjonnan mahdollisuuksia kotimarkkinoilla.
Mitä alhaiseen kynnykseen yritystoiminnan aloittamisessa tulee niin mielestäni on hienoa nähdä, että HAAGA-HELIA:ssa tuetaan StartUp -yrityksiä. Parhaillaan koulullamme on meneillään YritysHyvä10 -projekti, jossa luodaan puitteita aloittavien digiyritysten toiminnalle. Koska itsekin toimin koulutuksen järjestäjänä kyseisessä projektissa, saa nähdä läheltä eri ideoita, jotka jalostuvat ja kypsyvät yritystoiminnaksi.
KTM Tuomo Ryynänen
Lehtori, tietotekniikan koulutusohjelma
