’Halutaan moniosaaja’ – työelämän näkemyksiä kyvykkyyksistä

Kyvykkyys on sana, joka toistuu erityisesti nyt, kun pohditaan millä Suomi saadaan taas nousuun.  Viime viikolla pohdimme yhdessä yritysten ja muiden koulutuksen tarjoajien kanssa, mitä kyvykkyyksiä työelämä odottaa.   Näkökulmia oli keskustelussa useita.  Kahtena keskeisenä teemana nousi keskusteluun toisaalta mitä kyvykkyyksiä valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan ja toisaalta mitä kyvykkyyksiä organisaatiolla täytyy olla pärjätäkseen kovassa kilpailussa.

Keskeisintä työelämässä on tällä hetkellä jatkuva muutos.  Työelämän edustajat korostivat tähän liittyen erityisesti kahta asiaa: moniosaajuutta ja digitaitoja.  Henkilöstöjohtaja Sari Kuusela avasi moniosaajan käsitettä kuvaamalla sitä kolmella vaatimuksella.  Moniosaajuus vaatii ensinnäkin asennetta, toiseksi jatkuvaa oppimista ja kolmanneksi yhteistyötä.  Asenne tarkoittaa kiinnostusta, rohkeutta kokeilla, edellä olemista ja hyötyjen näkemistä. Oppimiseen liittyy poistuminen mukavuusalueelta ja nöyryys muutoksen edessä.  Yhteistyö taas ei suju ellei ole erinomaisia vuorovaikutustaitoja.

Nämä kaikki vaatimukset ovat meille tuttuja opintosuunnitelmien muutosprosesseista, missä olemme ottaneet esimerkiksi metataidot mukaan uudistuksiin.  Olemme tunnistaneet moniosaamisen, jatkuvan oppimisen ja yhteistyön merkityksen opiskelijan opinnoissa.  Olemme miettineet miten nämä näkyvät tutkinto-opetuksessa ja muussa opetustarjonnassamme.

Jäin keskustelun jälkeen pohtimaan, miten nämä työelämän keskeisiksi tunnistamat taidot näkyvät omassa tekemisessämme Haaga-Heliassa.  Koko koulutussektori kulkee läpi suurta muutosta rahoitusmallien muuttuessa ja rahoituksen vähetessä.  Meiltäkin vaaditaan moniosaajuutta ja lisääntyvää digiosaamista.  Opettajilla täytyy olla rohkeutta kehittää ja kokeilla uutta.  Mukavuusalueelta pitää poistua, se vaatii vaivannäköä ja nöyryyttä, välillä tulee epäonnistumisiakin.  Malli, jossa samat opetusmateriaalit olisivat käypää tavaraa useita vuosia, on katoamassa.  Meidän täytyy elää niin kuin opetamme.

Keskustelu päättyi toisen johtajan kommenttiin, missä hän totesi, että kaikkein tärkein kyky työpaikoilla on se, että asiantuntija pystyy jakamaan osaamistaan.   Tämä ajatus sai voimakasta kannatusta.  -Toivon, että meillä tiimiopettajuus johtaa tähän.  Yhä kasvavan tiedon määrän äärellä jokaisen opettajan ei tarvitse osata kaikkea vaikkapa markkinoinnista, yhdestä viime vuosikymmeninä nopeimmin muuttuneista osaamisalueista.  Opetiimeissä voidaan jakaa osaamista ja materiaalia, jolloin Haaga-Helian koko osaamistaso nousee hyödyttäen opiskelijoita ja koko osaavaa yhteisöämme.  Moniosaajan keskeisiä kyvykkyyksiä ovat erinomaiset vuorovaikutustaidot ja kyky osaamisen jakamiseen – avainkyvykkyyksiä kaikilla työpaikoilla.

Ohjausta uraan vai uraohjausta – Mitä minusta tulee isona?

Saimme menneellä viikolla lukea hallituksen aloitteista työllisyysasteen nostamiseksi. Työllistämistoiveet kohdistetaan etenkin pienempiin yrityksiin ja itsensä työllistämiseen. Tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin. Vaikka hallituksen keinovalikoima on rajoitettu ja onnistuminen riippuu myös monesta ulkoisesta tekijästä, niin yhteiskunnallisesti miltei kaikki yhtyvät hallituksen tavoitelinjauksiin työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. Keinot ovat kuitenkin saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Yksilön näkökulmasta tulevaisuudessa on entistä enemmän vaihtoehtoja työllistymiseen ja oman uran rakentamiseen.

Vaihtoehtojen lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän ohjausta myös ammattikorkeakouluissa. ”Hyvin toimivat ja tulokselliset ohjauspalvelut takaavat sen, että jokainen opiskelija saa opiskelun eri vaiheissa urakehityksensä kannalta tarvitsemansa tuen…” määrittelee tuore Haaga-Helian julkaisu: Ohjaus Haaga-Heliassa – AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN. Haluan kiittää julkaisun toimittajia ja työryhmää erinomaisen selkeästä teoksesta. Se etenee strategisista linjauksista ohjauksen tavoitteisiin ja periaatteisiin, listaa ohjauksen toimijat ja ohjausprosessit sekä ottaa kantaa ohjauksen arviointiin ja kehittämiseen. Me olemme itse asiassa kaikki mukana ohjauksen verkostossa, emme vähiten omalla esimerkillämme.

Haaga-Helian ohjauksen yksi painopisteistä on uraohjaus – Haaga-Helia avaa ovet työelämään. Teemme vahvasti yhteistyötä yritysten ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Opiskelijoille tämä yhteistyö näyttäytyy vahvimmin opetussuunnitelmien kautta. Ne vastaavat työelämän tuleviin osaamistarpeisiin, antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua erilaisiin uravaihtoehtoihin ja valmentavat valmistuvia muuttuville työmarkkinoille. Uraohjauksella tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelutaitoja ja työllistymisvalmiuksia. Tässä työssä on mukana suuri joukko haagahelialaisia osaajia.

Keskitetysti uraohjausta on tarjolla Urapisteessä, Pasilan kampuksen 2. kerroksessa. Viime vuonna ohjauskertoja, joissa annettiin urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyvää ohjausta, oli yli 2000 ja Urapiste oli auki vain osan vuodesta. Opiskelijoiden tarpeet ovat hyvin moninaisia, mutta kysyntää on etenkin CV-pajoille ja esimerkiksi LinkedIn-profiilin työstämiseen. Tarjoamme opiskelijoille sähköisiä palveluja MyNetin Urapalvelut -sivustolla. Sieltä löytyy muun muassa Urasuunnittelun työkalupakki. Kannattaa tutustua!

Urapalvelut välittää työantajien tarjoamia harjoittelu- ja työpaikkoja edistäen näin opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Alkuvuodesta 2015 Haaga-Helia otti käyttöön Uranuksen LAURA™-rekrytointisivuston. Sen kautta opiskelijoille tarjottiin työpaikkoja, opinnäytetyötoimeksiantoja ja harjoittelupaikkoja vuoden aikana yhteensä 2 706, joista suurin osa oli harjoittelua ja vakituista työtä. Vuoden 2016 alku on ollut erityisen vilkasta aikaa. Kolmen kuukauden aikana LAURAssa oli 1 113 tarjousta. LAURA on erinomainen esimerkki palveluiden digitalisoinnista. Järjestimme työantajille ja opiskelijoille myös ura- ja verkostoitumispäivä DUUNIIN.NETin. Mukana oli Pasilassa 49 ja Haagassa 25 organisaatiota, joista suurin osa koki tapahtuman hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

Selvitämme jatkuvasti toimintamme vaikuttavuutta. Parhaillaan on työn alla restonomien palkka- ja työllisyystutkimus. Siinä ovat mukana lähes kaikki restonomikoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ja keskeiset yhteistyötahot. Tavoitteena on selvittää, millaisiin tehtäviin ja vastuisiin, millaisella palkkatasolla ja työsopimuksella restonomit ovat työllistyneet. Vastaavia tutkimuksia on tehty vuosina 2006 ja 2011. Tuloksista voidaan päätellä, olemmeko onnistuneet yhdessä keskeisimmistä tehtävistämme eli siinä, työllistyvätkö Haaga-Heliasta valmistuneet restonomit koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Olen saanut oman työurani aikana toimia sekä palkkatyössä että yrittäjänä. Työnantajina on ollut pieniä ja isoja yksityisiä yrityksiä, myös perheyrityksiä ja julkishallinnollisia organisaatioita. Oma yrityksemme työllisti parhaimmillaan yli 50 henkilöä. Työhistoriani näen ja muistan aina vuosittain tulevasta työeläkeotteesta. Olen tehnyt monenlaista työtä ja roolit ovat vaihdelleet harjoittelijasta esimieheen, asiantuntijasta johtajaan ja hallituksen jäsenestä yrittäjään. Jonkinlaista ”ohjausta” uraan olen saanut ja kait olen saanut uraohjaustakin. Edelleen mietin miltei päivittäin tuota ydinkysymystä: Mitä minusta tulee isona?

Mikä sitten ohjasi omaa uraani sen alkuvaiheessa? Palkka tietenkin. Kesätyöstä pankissa olisi maksettu 9 markkaa ja 75 penniä tunnilta, valintani oli mittamiehen apulaisen paikka, josta sai 17 markkaa ja 50 penniä tunnilta. Oliko valinta järkevä? Ainakin siinä hetkessä se mahdollisti paljon: pidemmällä tarkastelulla olisi ehkä kannattanut valita toisin. Uraohjaus on keskeistä, mutta päätöksen valintojen välillä tekee aina yksilö itse.

 

Jouni Ahonen
vararehtori, kaupallinen johtaja