Ammattikorkeakoulun opettajuus muuttuu

Ammattikorkeakoulun opettajuuden muutos oli yksi keskustelunaihe, kun ammattikorkeakoulujen koulutuksesta vastaavien johtajien verkosto kokoontui helmikuussa Jyväskylässä. Noin kolmekymmentä koulutuksesta vastaavaa oli paikalla ja loimme käsitystä siitä, mikä on muuttunut opettajuudessa ja miten digitalisaatio voisi näitä muutoksia helpottaa.

Keskustelumme tulos muutoksista ei ole tietenkään kaiken kattava, mutta edustaa kuitenkin melko lailla koko ammattikorkeakoulukentän näkemystä. Ryhmittelimme keskustelumme tuloksia viiteen kategoriaan. Ensimmäiseen kategoriaan menivät huomiot, että perinteisen luokkahuoneopetuksen merkitys vähenee ja opettajista tulee enemmän oppimisen ohjaajia. Tämä on huomio, minkä olemme Haaga-Heliassakin tehneet ja omassa opettajien kehittämisohjelmassakin on ohjausosaaminen ollut keskeisenä teemana.

Toisessa kategoriassa on tekniikan ja tietojärjestelmien merkityksen korostuminen opettajan työssä. Todettiin myös, että opettajan työssä kehitys on mennyt puheesta tekstiin ja sitten edelleen tekstistä kuvaan. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että liikkuva kuva on luonnollinen osa opetusmateriaalia.

Opettaja joutuu myös paneutumaan aikaisempaa useampiin asioihin.

Kolmanneksi taloudellisen tehokkuuden ja tuloksellisuuden merkitys on korostunut. Meillä kaikilla on aiempaa niukemmat resurssit ja vähemmällä pitäisi saada aikaan enemmän. Tämä herätti omassa ryhmässäni paljon keskustelua. Vähemmällä enemmän pitäisi korvata ilmaisulla ’eri lailla tekemällä enemmän’ tai ’fiksummin tehden enemmän’. Tästä kaikki olivat yhtä mieltä. On paljon asioita, joita voimme tehdä toisella tavalla. Jostain asioista ja tavoista tehdä täytyy myös osata luopua. Uusia tapoja tehdä täytyy uskaltaa kokeilla. Opettaja joutuu myös paneutumaan aikaisempaa useampiin asioihin. Tässä tiimiopettajuus ja osaamisen jakaminen nähtiin keskeisinä tekijöinä vastaamassa tähän haasteeseen.

Verkostoituminen ja monialainen toiminta ovat myös lisääntyneet. Samoin kansainvälinen yhteistyö, nyt puhutaan globaalista yhteistyöstä. Työelämäyhteydet ovat jo kauan olleet olennainen osa amk-opettajan työnkuvaa. TKI-toiminta ja kaupallinen palveluliiketoiminta ovat osa-alueita, joilla moni opettaja on aktiivinen.

Viidenneksi ja viimeiseksi keskustelimme osaamisen jatkuvasta päivittämisestä. Se ei luonnollisesti ole vain opettajan työn haaste, vaan koske kaikkia työelämän alueita.

Toisaalta opettaminen professiona ei ole kuollut tai poistuvien ammattinimekkeiden joukossa. Siinä on myös elementtejä, jotka ovat pysyneet samoina kautta aikain, kuten interaktion merkitys ja esimerkiksi se, että innostunut opettaja on yhtä kuin innostunut opiskelija.

Miten sitten digitalisaatio voi tuoda helpotusta näihin muutoksiin, se oli osa pohdintaamme? Vastauksemme oli, että monella tavalla. Useita hyviä esimerkkejä esiteltiin. Niiden läpikäynti on kuitenkin toisen blogin paikka.

 

Minna Hiillos, vararehtori, liiketalouden koulutusyksikön johtaja

Monialaisuus lähtee sinusta ja minusta

Yhteiskuntamme dynaaminen kehitys haastaa meitä kovalla kädellä. Vähemmällä täytyy saada enemmän, toimintarytmi kovenee ja samanaikaisesti yleinen julkisuusvaade edellyttää meiltä aktiivista viestintää sekä täydellistä avoimuutta kaikkiin suuntiin. Työelämässä tapahtuu voimakasta toiminnallista integraatiota, mikä käytännössä näkyy monimuotoisina toimenkuvina ja reaaliaikaisina tehtävämäärityksinä. Yksilötasolla moniosaamisen tarve ja uusien osaamisalueiden haltuunotto korostuu.

Perinteinen – voisi jopa sanoa historiallinen – korkeakoulun lähestymistapa on ollut ainelähtöinen ”disciplinäärinen” lähestymistapa. Tähän on ollut monta perustetta, joista suinkaan vähäisin ei ole se, että meillä itse kullakin on disciplinäärinen tiedekorkeakoulutausta. Kun resursseja oli runsaasti, oli varaa erikoistua ja olla oman alueensa kiistaton spesialisti.

Työelämän muutos tulee ottaa vakavasti ja ammattikorkeakoulun tulee pystyä elämään ajassa. Haaga-Heliassa liikkumista monialaisuuden suuntaan on jo runsaasti nähtävissä ja tarjonnassamme on yhä enemmän elementtejä, jotka jo lähtökohtaisesti ovat monialaisia. Tilanteemme on siis suhteellisen hyvä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä.

Aivan uusi mahdollisuus on läheinen yhteistyömme Laurean ja Metropolian kanssa. Voimme tehdä koulutusalat ylittävää aitoa yhteistyötä, opiskelijoiden ristiinoppimismahdollisuudet paranevat ja kaupallisessa toiminnassa markkinamme laajenevat. Myös hanketoiminnassamme voimme tehdä yhä laaja-alaisempia usean eri koulutusalan kattavia avauksia. Uusi yhdessä tekemisen aika on jo alkanut.

Sisäisesti kannustan meitä kaikkia vahvaan yhdessä tekemiseen sekä henkilö- että ryhmätasolla. Nk. älyttömät yhdistelmät voivat tuoda esiin uusia ja innovatiivisia mahdollisuuksia. Osaamisryhmien ja muiden vastaavien ryhmien tulee katsoa muiden ryhmien ja aivan erityisesti yritysten suuntaan. Ammattikorkeakoulun tulee olla työelämän ja ammatillisuuden suunnannäyttäjä. Suunnannäyttäjyys lähtee sinusta ja minusta.

 

Teemu Kokko
rehtori

 

 

 

Sinä ja minä uudistumisen polulla

Korkeakoulukenttä on kovassa muutoksessa. Vain pieni osa tästä muutoksesta johtuu maamme taloudellisista paineista. Suurin paine syntyy väestön keskittymisen, yhteiskunnallisen rakennemuutosten sekä globaalien kehitystrendien kautta. Korkeakouluilta edellytetään yhä laajempaa yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Edellytetään profiloitumista, edellytetään työnjakoa ja edellytetään alati suurempaa tehokkuutta jatkuvasti pienenevillä resursseilla. Muutokset näkyvät myös henkilökohtaisella tasolla ja meiltä kaikilta edellytetään alati parempaa tuottavuutta sekä kehittymistä omissa rooleissamme.

Haaga-Helia on yksi Suomen selkeimmin profiloituneista ammattikorkeakouluista. Meidät tunnetaan laajasta yritysyhteistyöstämme sekä aktiivisesta kansainvälisestä verkostostamme. Toimilupaamme liitetty neuvotteluvelvoite Laurean ja Metropolian kanssa on osoittautunut hyvin myönteiseksi asiaksi. Yhteistyömme kolmen ammattikorkeakoulun kesken on ollut avointa ja ratkaisuhakuista. Olemme yhdessä tunnistaneet seitsemän konkreettista yhteistyön aluetta, joiden kautta lisäämme tehokkuuttamme, vaikuttavuuttamme sekä taloudellisuuttamme. Tämän tyyppinen yhteistyö on usein esiintynyt myös ministeri Grahn-Laasosen puheissa – viimeksi mm. OKM:n ja korkeakoulujohdon seminaarissa Vaasassa 9.-10.12. On äärimmäisen positiivista, että seinien sijaan puhutaan toiminnasta. Vain sillä on merkitystä ja vain sen kautta opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät.

Uudistumisen tiellä kulkiessa on koko ajan muistettava päätoimialueemme – pääkaupunkiseudun – erityispiirteet. Alue on Suomen ainoa varsinainen kasvualue sekä kaikilla mittareilla mitattuna Suomen kasvun moottori. Kaiken uudistustyön tulee parantaa tuon moottorin iskutilavuutta. Suomessa ei ole varaa tehdä mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat häiriöitä tuon moottorin toimintaan. Pääkaupunkiseudun nuorilla tulisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet päästä koulutukseen kuin muun Suomen nuorilla. Näin ei tällä hetkellä ole.

Haaga-Helia on oman tiensä valinnut. Tuolla tiellä kuljemme eteenpäin itseämme kehittäen, yritysten kanssa yhteistyötä tehden sekä muiden korkeakoulujen kanssa resursseja yhdistäen itse valitsemillamme alueilla. Kansainvälisiä markkinoita lähestymme kaupallinen kulma edellä. Tarkasti sanottuna kulkijana tuolla tiellä ei kuitenkaan ole koko korkeakoulu ikään kuin yhtenä toimijana. Sinä ja minä olemme niitä kulkijoita. Me olemme Haaga-Helia.

 

Teemu Kokko, rehtori

 

Pitkäjänteisyyden ylistys

”Kaikki mulle heti” – väitetään olevan tämän päivän nuoren näkökulma. Toisaalta se kuulostaa nousukauden kvartaalitaloutta elävän yrityksen strategialta. Taantuma on tuonut kuvaan mukaan toisenlaiset haasteet – kenellä kestää pinna sinnitellä pitkään jatkuvan laman yli. Pitkäjänteinen systemaattisuus asioiden hoidossa saa uudenlaista hohtoa, kun tulokset vaativat aikaa kypsyäkseen  – kuin hyvä viini.

Ammattikorkeakoulujärjestelmää on rakennettu yli 20 vuotta. ”It has been a success”, totesivat OECD:n arvioijat jo muutama vuosi sitten. Eli ollaan varsin hyvässä tilanteessa. Kuitenkaan kehitys ei ammattikorkeakoulujenkaan osalta jää tähän, eteenpäin mennään monessakin suhteessa. Koko korkeakoulujärjestelmän osalta tietä tulee varmasti viitoittamaan menossa oleva 3T eli Tampereen kolmen korkeakoulun yhteen liittäminen ja tämän kokeilun perusteella tehtävät muutokset.

Haaga-Heliassa olemme tehneet pitkäjänteistä strategian mukaista systemaattista kehittämistyötä kahdeksan vuotta. Voimme olla kehittämistyön tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Meillä on upeat opiskelijat ja henkilöstö, jotka ovat työllään tehneet nämä tulokset. Mutta paikalleen ei voida jäädä täälläkään. Uusi strategia hyväksytään tällä viikolla ja alkaa uusi kehittämisen kausi. Toimintaympäristö ja vaatimukset elävät ja muuttuvat, haasteisiin pitää vastata aina uudelleen. Korkeakoulumaailmassa kehittämistyö on hyvin pitkäjänteistä. ”Tuote ” ottaa valmistuakseen useita vuosia, joten toimintakaan ei voi olla jatkuvasti suuntaansa muuttavaa.

Omalta osaltani on nyt taakse jäämässä 40 vuotta täyspäiväistä työelämää, josta 16 vuotta amk-kentällä. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista pitkäjänteisen kehittämisen aikaa.  Tässä kohtaa katson jälleen kerran eteenpäin toivoen, että terveyttä riittää rakentaa vielä yksi 20 vuoden jakso systemaattisesti jotakin uutta.

Kun katsoo tästä perspektiivistä asioita, kvartaali on olemattoman pieni hetki. Ei sillä rakenneta maailmaa. Toivoa vain voi, että yritysten omistajat ja osakkeenomistajat osaisivat katsoa asioita pidemmällä perspektiivillä. Pitkäjänteisyys voisi luoda parempaa tulosta kuin vaatimus joka kvartaalin huipputuloksesta. Moni perheyrittäjä onkin todennut, että heidän kvartaalinsa on 25 vuotta.

Myös nuorten opiskelijoidemme toivoisin katsovan asioita välillä pidemmälläkin sihdillä eteenpäin, maailma ei ole tässä ja nyt. Tavoitteet voi asettaa aika paljon kauemmaksi. Aika moni teistä tulee elämään 100-vuotiaaksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään – huominenkin on olemassa. Itseäni huvittaa, kun siskon poika viettää kohta 50-vuotisjuhlia – ja saa juhliin mukaan vielä hyväkuntoisen mummonsakin! Se antaa perspektiiviä pitkäjänteisyydestä arjesta.

 

Hyvää pitkää elämää teille kaikille
toivottaa aktiivin eläkeläisen rooliin hyppäävä
Ritva Laakso-Manninen