Menestyjä osaa käyttää osaamistaan

Amerikkalaisia management-lehtiä selaillessa silmä osuu usein uusiin käsitteisiin, joihin ei ole vielä törmännyt suomenkielisessä keskustelussa. Useat johtajuuden muotitermit tulevatkin pohjoisamerikkalaisesta tekstimaailmasta. Äskettäin törmäsin ilmaukseen behavioural fitness. Mitä ihmettä sillä tarkoitetaan?

Sanapari innosti minua lukemaan artikkelin ”Getting behaviourally fit” (Newman 2015). Newman on kirjoittanut artikkelinsa työelämässä toimivien managereiden näkökulmasta. Hän pohtii, miksi samalla osaamisella varustetuista managereista toinen menestyy ja toinen ei. Miksi toinen pystyy viemään ideoitaan onnistuneesti eteenpäin ja luotsaa menestyviä projekteja, kun samaan aikaan toinen kompastuu vastoinkäymisiin, riitaantuu ja kokee takaiskuja? Vastaus löytyy eroista käyttäytymisessä ja toimintamalleissa. Taidot omalla osaamisalueella ovat tärkeitä, mutta ne ovat oikeastaan vain pääsylippu hyvään työuraan. Avain menestykseen piilee siinä, kuinka käyttää taitojaan ja osaamistaan.

Keskustelut linjajohtajien, rekrytoijien ja HR-asiantuntijoiden kanssa vahvistavat ymmärrystä siitä, mikä erottaa kaksi osaavaa työnhakijaa toisistaan. Erona ei ole työnhakijoiden osaaminen vaikkapa hyvän markkinointisuunnitelman tekemisessä tai heidän prosessien kehittämiskykynsä. Pikemminkin ero on heidän kyvyssään kuunnella työtovereita ja asiakkaita sekä siinä, kuinka avoimia he ovat toisten esittämille ideoille, pystyvätkö he luottamaan tiimiinsä, kuinka vakuuttavia he ovat, millainen on heidän kykynsä saada asioita aikaiseksi ja millainen on heidän taitonsa rakentaa verkostoja, jotta he saavat resursseja ja voivat myydä ideansa organisaatiossa. Ja lista jatkuu.

Näillä onnistujilla on ominaisuuksia, joita muilta puuttuu. He käyttävät monia käyttäytymismalleja joustavasti, ja he ymmärtävät ja pystyvät ohjaamaan omaa käytöstään sekä pystyvät tunnistamaan hetkiä, joissa oma käyttäytyminen on erityisen merkityksellistä. Toisin sanoen heillä on taitoja, joiden avulla he pääsevät hyödyntämään substanssiosaamistaan.

Tässä kohtaa voi todeta, että ”behavioural fitness” on oikeastaan sama asia kuin opiskelijan metataidot. Olemme liiketalouden perusopintoja uudistettaessa puhuneet tästä paljon. Mitä ovat ne metataidot, joita meidän opiskelijamme tarvitsevat, ja miten ja missä yhteyksissä me niitä opetamme? Substanssiosaaminen on tärkeää, ja meiltä valmistuvien taitoja kiitelläänkin. Yhtä tärkeää kuitenkin on, miten osaa taitojaan käyttää: miten osaa viestiä, vakuuttaa, toimia ryhmässä, esiintyä, asettaa itselle tavoitteita, motivoitua, selvitä vastoinkäymisistä, myydä omia taitojaan ja sietää epävarmuutta. Meillä on hienoa osaamista myös tältä alueelta sekä opinto-ohjaajien että opettajiemme parissa.

Strategiamme avainsanat myynti, palvelu ja yrittäjyys ovat keskeisiä taitoja tulevaisuuden työelämässä. Pitkät urat organisaatioiden palveluksessa tulevat olemaan harvinaisempia. Yhä useampi meidän opiskelijoistamme myy omaa osaamistaan osaamisverkostojen jäseninä tai jonkin digitaalisen alustan kautta. He toimivat yhä enemmän yrittäjämäisesti palvellen osaamisellaan muita työelämän toimijoita. Tällaisessa tulevaisuuden työelämässä metataidot ovat äärimmäisen arvokkaita.

Minna Hiillos, vararehtori, liiketalouden yksikön johtaja

 

Lähde:

Newman, L. 2015: “Getting ’behaviourally fit’.“ – Global Focus – The EFMD Business Magazine 09:3, s. 38–41.

 

Haaga-Helian palvelu- ja myyntijoukot liikkeellä

Tätä kirjoitettaessa lähes 200 Haaga-Helian opiskelijaa osallistuu SLUSH-tapahtumaan erilaisissa rooleissa. Aikaisemmin kesällä haagahelialaiset valtasivat GymnaEstradan ja alkusyksystä Nordic Business Forumin. Nordic Business Forumissa järjestäjän organisoima palautekysely antoi Haaga-Helian 180 vapaaehtoiselle työntekijälle ylistävän palautteen: 4,6/5,0! Joillekin opiskelijoille tuli jo itse tapahtuman aikana suoria työpaikkatarjouksia – tämän selvemmin ei ovia työelämään enää voi avata.

Itsekin sekä GymnaEstradassa että Nordic Business Forumissa paikalla olleena en voi muuta todeta kuin että seurasin suurta ylpeyttä tuntien palvelu- ja myyntiammattilaistemme toimintaa. Osaaminen yhdistyy positiiviseen itsevarmuuteen ja oikeanlaiseen asenteeseen. Opitut asiat muuttuvat arjen teoiksi.

Vaikka markkinointimme ja viestintämme tekeekin erinomaista työtä, mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että ”oikeat” opiskelijamme ovat markkinointimme ylivoimaisesti tärkein resurssi. Oma ajatukseni on, että opiskelijoidemme tulee näkyä ja kuulua. Kun esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministerimme tulee käymään Pasilassa joulukuun alussa, opiskelijoilla on itseoikeutettu paikka neuvottelupöydän ääressä. Akateeminen yhteisömme koostuu sekä opiskelijoista että henkilöstöstä. Myös uudistettu strategiamme pohjautuu vahvaan yhdessätekemiseen.

Haaga-Helia katsoo vahvasti ulospäin. Meidän kaikkien vastuulla on olla aktiivinen ulkoisten sidosryhmien suuntaan. Tehtävästä riippumatta ulkoiset kontaktit ja yhteistyöverkostot ovat yksi ammattilaisuuden keskeisimmistä tunnusmerkeistä. Ulkosuhdetoiminta on sikäli kiitollista, että olemme tutkitusti haluttu yhteistyökumppani. Meidät tunnetaan, meillä opiskelleita tiedetään ja meistä ollaan kiinnostuneita. Toimintamme laajuus on tosin monelle edelleenkin yllätys. Itse kunkin pitäisi jaksaa kertoa uudestaan ja uudestaan, millä kaikilla aloilla Haaga-Helia vaikuttaa. Tämän lisäksi myös ammattikorkeakoululaitoksen perusajatukset on syytä kerrata aika ajoin. Olemme pää pystyssä toimiva ammattikorkeakoulu ja haluamme koko maailman tietävän sen.

Yhdessä olemme todella suuri voima. Kun opiskelijat ja henkilöstö muodostavat yhdessä runsaan 12 000-päisen joukon, voi tuohon vielä lisätä meihin erittäin positiivisesti suhtautuvat kymmenet yrityskumppanit sekä runsaat 25 000 rekisteröitynyttä alumniamme. Joukko on iso ja kun se päättää tehdä jotain yhdessä valitun asian eteen, jälkeä syntyy. Haaga-Heliassa tuo valittu asia on oma kolminaisuutemme: Myynti, Palvelu ja Yrittäjyys.

Teemu Kokko

Miten koulutus voi vastata liike-elämän tulevaisuuden haasteisiin?

Pohjoisamerikkalaisen Rice Universityn dekaani ja professori William H Glick on esittänyt ajatuksia tulevaisuuden trendeistä business-kouluissa. Glick toimii nyt yhdettätoista ja viimeistä vuottaan hallituksen puheenjohtajana AACSBssä (Association to Advance Collegiate Schools of Business), jonka laatuleimaa pidetään liiketalouden opetuksessa globaalisti kaikkein arvokkaimpana.

Glickin näkemyksen mukaan liiketoiminta muuttuu koko ajan vähemmän hierarkkiseksi tulevaisuudessa. Samalle se muuttuu yhä globaalimmaksi, verkostoituneemmaksi, yrittäjämäisemmäksi, monimuotoisemmaksi ja paremmaksi soveltamaan big dataa. Lisäksi se perustuu yhä enemmän tietoon pohjautuvaan johtamiseen. Tähän perustuen geneeriset, toisiaan muistuttavat liiketalouden koulutusohjelmat eivät vastaa meneillään olevaan toimintaympäristön muutokseen.

Tulevaisuudessa business-koulujen pitäisi pystyä tarjoamaan koko ajan muuttuvan liiketoimintaympäristön tarpeisiin eriytettyjä koulutuksia, jotka muuttuvat työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Jatkuvaa innovointia tarvitaan, jotta koulut pystyvät tarjoamaan erikoistuneita, modulaarisia sisältöjä monimuotoisilla tavoilla.

Tämä trendi näkyy myös omassa toimintaympäristössämme: sopivia toimintamuotoja on tuotu esimerkiksi erikoistumisopintojen muodossa. Iso kysymys on, miten saisimme Haaga-Heliassa koulutusohjelmammekin ketterimmiksi vastaamaan alati muuttuvan työelämän haasteisiin. Opetussuunnitelmien (OPSien) uudistaminen on osa tätä työtä. Tulevaisuudessa OPSit tulevat varmaankin olemaan jonkinlaisia raameja, joiden sisällä tehdään jatkuvaa kehittämistyötä. Meillä on jo tästä hyviä esimerkkejä omassa toiminnassammekin.

Ei ehkä kovin yllättävästi Glick toteaa, että luokkahuoneessa tapahtuu yhä pienempi osa oppimista. Amerikkalaiset opiskelijakyselyt osoittavat, että jopa 80 % arvokkaimmista oppimiskokemuksista saadaan opiskelijoiden mielestä luokkahuoneen ulkopuolella. Yhä suurempi osa oppimisesta luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuu myös digitaalisen kurssitarjonnan kautta. Yhä suurempi osa kouluista tulee käyttämään MOOCeja (massive open online courses) ja SPOCeja (small private online courses). Kun digitaalinen opetus kehittyy, se tulee yksilöllistämään opetusta paljon tehokkaammin kuin luokkaopetus tarjoamalla suuren määrän oppimistapoja – ja tyylejä. Näin digitaalisuus voi olla myös ihmisläheistä ja yksilöllistä oppimista tukevaa.

Glickin maalaamassa tulevaisuudessa tulemme näkemään enemmän sekä opetuksen että tutkimuksen tiimipohjaista kehittämistä. Kaikki tekevät yhteistyötä. Opettajien tiimin jäsenet tuovat kaikki oman, toisiaan täydentävän osaamisensa integroituihin kursseihin; he tekevät yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa, tutoroivat opiskelijoita ja tarjoavat uravalmennusta. Nämä ajatukset käyvät hyvin yhteen Haaga-Heliankin tiimiopettajuuden malliin.

Tulevaisuudessa business-koulujen yhteiskunnallinen vastuu kasvaa. Ne tulevat haastamaan liiketoiminnan roolia ympäröivissä yhteisöissä. Erityisesti business-koulut tulevat edistämään kestäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöarvoja omalla vaikutusalueellaan. Tässäpä tulevaisuuden haastetta sekä liiketalouden yksikölle että koko Haaga-Helialle.

Minna Hiillos

Lue lisää: Glick, W.H. : Gazing forward, looking back. AACSB International, Sep-Oct 2015.

Koulutusvienti avaa ovet kansainväliseen kasvuun

Koulutus- ja opetusalan markkinoiden koko on globaalisti 3300 miljardia euroa. Vuosikasvua on 7 prosenttia; oppimispelien osalta 30% ja verkko-oppimisratkaisujen 23%. Suurin kysyntä, jopa 90% on tutkintokoulutuksessa. Suomen koulutusviennin arvoksi vuonna 2014 on arvioitu 268 miljoonaa euroa, josta pienten ja keskisuurten yritysten osuus on noin 13 miljoonaa euroa.

Haaga-Helian koulutusvientistrategian palvelulupauksen mukaisesti ”luomme kansainvälistä kasvua ja osaamista yrityksille ja opiskelijoillemme sekä jatkuvaa kannattavaa kasvua Haaga-Helialle, tarjoamme parhaat ja laadukkaat suomalaiset oppimisen ratkaisut asiakkaillemme ja muuntumalla kansallisesta kansainväliseksi toimijaksi tarjoamme henkilöstöllemme motivoivan sekä osaamisen ja laadun kehittämistä edistävän toimintaympäristön”. Visiona vuoteen 2018 mennessä on, ”Haaga-Helia on kasvanut kansainvälisesti toimivaksi ammattikorkeakouluksi, jolla on 2-3 ulkomailla toimivaa etäyksikköä, maksullista tutkintokoulutusyhteistyötä 2 – 4 maassa, maksullista tutkintokoulutusta (lainsäädännön puitteissa) ja kaikilla koulutusaloillamme maksullista vietävää lyhytkurssitoimintaa”.

Onko lupauksemme relevantti; kyllä ja ainakin se on kunnianhimoinen. Onko visiomme saavutettavissa; kyllä, mutta se vaatii ainakin lainsäädännön muutoksen. Haaga-Helia on tehnyt koulutusvientiä omana toimintonaan vuodesta 2009. Olemme onnistuneet kehittämään kiinnostavan palvelu/tuoteportfolion, asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä ja mukana ollut henkilöstö on antanut positiivista palautetta. He kokevat vientitoteutukset mielenkiintoisiksi ja osaamista kehittäviksi. Olemme oikealla tiellä ja meidät tunnetaan sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella.

Varovaisesti arvioiden koulutusvienti on tuonut Haaga-Helialle 1,5 miljoonan euron liikevaihdon ja tarjouslaskennassa olemme aina lähteneet kannattavuudesta. Emme halua kilpailla hinnalla vaan laadulla ja korkeatasoisilla toteutuksilla. Joissain tapauksissa tämä on johtanut siihen, että kaupat ovat jääneet toteutumatta. Pääsääntöisesti kuitenkin asiakkaat ovat olleet valmiit hyväksymään hinnoittelumme, sillä Suomen brändi koulutusmarkkinoilla on erittäin vahva. Kilpailukykyymme ja tarjouksiimme ovat enemmänkin vaikuttaneet valuuttakurssit, verotuskäytännöt, poliittiset tekijät, jne.

Koulutusviennin haasteet ovat itse asiassa samat kuin muussakin vientitoiminnassa. Lisämausteen koulutusvientiin tuo palveluiden vaikuttavuuden pitkäkestoisuus. Esimerkiksi opettajien ammattilisen pätevyyden kehittäminen näkyy kohdemaan työmarkkinoilla vasta vuosien päästä opiskelijoiden osaamistason nousuna. Riittääkö asiakkaidemme kärsivällisyys; ovatko he valmiit maksamaan palveluistamme. Kyllä, mutta meidän on kuunneltava heitä ”herkällä korvalla”.

Suomen koulutusviennin yhteiset ponnistelut on koottu Finpron alle Future Learning Finland (FLF) –kasvuohjelmaan. Sen tavoitteena on lisätä mukana olevien toimijoiden houkuttelevuutta kansainvälisille asiakkaille ja kasvattaa 15 prosenttia liikevaihtoa koulutus- ja oppimistarjonnan osalta. Haaga-Helia on ollut mukana FLF:n toiminnassa alusta alkaen ja jatkamme yhdessä partnerien kanssa ponnisteluja kansantaloutemme kohentamiseksi. Yhdessä olemme kilpailuilla markkinoilla enemmän ja hyödymme toistemme osaamisesta ja vahvuuksista. Olemme muodostaneet vahvoja konsortioita eri markkinoille ja eri tarpeisiin. Päivitetyn strategiamme mukaisesti pyrimme kansainväliseen kasvuun kumppanien kanssa.

Keitä olemme sitten me – Haaga-Heliassa? Koulutusvienti ei ole vaan tietyn ryhmän tehtävä ja vastuu – etuoikeus. Kaikki haagahelialaiset ovat tervetulleita mukaan. Iloksemme EduExport-projektin kautta olemme saaneet mukaan miltei kaikki koulutusyksiköt/-ohjelmat. Myös me olemme yhdessä enemmän. Tarvitsemme osaamista eri substanssialueilta, kulttuuriosaamista, myynti- ja palveluosaamista, kielitaitoa ja etenkin kykyä tulla toimeen uusissa, haastavissa tilanteissa esimerkiksi Kolumbiassa, Perussa, Botswanassa, Maltalla, Indonesiassa, Malesiassa. Haastankin teidän kaikki haagahelialaiset mukaan koulutusviennin mielenkiintoiseen maailmaan ja samalla kiitän niitä jotka ovat jo olleet mukana avaamassa ovia kansainväliselle kasvulle.

Jouni Ahonen

Alkaneen kauden arvopohdintoja

Olen paljon miettinyt niitä keskeisiä arvoja, joiden turvin lähden tämän lukuvuoden koitoksiin. Ajatukseni voi tiivistää kuuteen iskusanaan, joita kaikkia pyrin ja aion toteuttaa toiminnassani:

YHTEISTYÖssä on voimaa ja lähtökohtani onkin kaikin mahdollisin tavoin tukea sekä sisäistä yhteistyötä että ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä tukee vahvasti missiomme mukaista ajattelua. Haaga-Helia avaa ovet työelämään – sekä konkreettisesti että symbolisesti.

Hyvä yhteistyö luo pohjaa AVOIMUUDELLE, mikä tarkoittaa asioiden rehellistä ja suorasanaista käsittelyä. Avoimuus pitää myös sisällään suvaitsevaisuuden sekä kollegan kunnioittamisen elementit ja avoimuus edellyttää meiltä kaikilta tekimisiemme avaamista, osaamisemme jakamista sekä kaverin auttamista.

Asiat kehittyvät vain, jos olemme valmiita UUSILLE AVAUKSILLE. Hullujakin kokeiluja voi tehdä ja epäonnistuakin saa. Opimme kuitenkin virheistämme ja olemme rehellisiä tekemisiemme arvioinnissa. Kokeileva ote toteutuu hyvin myönteisen kyseenalaistamisen ja aktiivisen ratkaisuhakuisen toiminnan kautta. Ratkaisu on aina ongelmaa kiinnostavampi ja ratkaisuilla tätä maailmaa oikeasti viedään eteenpäin.

TULOKSELLISUUS on useimmiten kovan työnteon lopputulema. Me Haaga-Heliassa emme perinteisesti ole pelänneet työn määrää ja toimialaamme kuuluu luontaiset kausivaihtelut. Kun tilanne on päällä, silloin painetaan ja luppoaikoina sitten hengähdetään.

Me kaikki tunnemme suurta ylpeyttä ammattikorkeakoulusta ja toimimme PÄÄ PYSTYSSÄ. Me uskomme yritysyhteistyöhön ja me uskomme vahvaan verkottumiseen. Me myös otamme sen paikan, joka Haaga-Helialle toimialoillaan kansallisesti ja kansainvälisesti kuuluu – laajaa yhteistyötä korostaen.

Lisäksi haluan vielä todeta, että KIVAAKIN SAA OLLA. Toimimme varsin palkitsevassa bisneksessä, jossa ei tehdä sen enempää tai vähempää kuin että rakennetaan nuorten ja vähän vanhempienkin tulevaisuuden uria. Työllämme on aitoa merkitystä ja tuo merkitys on puurtamisemme ehkä palkitsevin ilmentymä. En puhu kutsumuksesta, mutta kieltämättä aika lähellä sitä tässä ollaan.

Toivotan hyvää alkanutta kautta itse kullekin!

Teemu Kokko

Pitkäjänteisyyden ylistys

”Kaikki mulle heti” – väitetään olevan tämän päivän nuoren näkökulma. Toisaalta se kuulostaa nousukauden kvartaalitaloutta elävän yrityksen strategialta. Taantuma on tuonut kuvaan mukaan toisenlaiset haasteet – kenellä kestää pinna sinnitellä pitkään jatkuvan laman yli. Pitkäjänteinen systemaattisuus asioiden hoidossa saa uudenlaista hohtoa, kun tulokset vaativat aikaa kypsyäkseen  – kuin hyvä viini.

Ammattikorkeakoulujärjestelmää on rakennettu yli 20 vuotta. ”It has been a success”, totesivat OECD:n arvioijat jo muutama vuosi sitten. Eli ollaan varsin hyvässä tilanteessa. Kuitenkaan kehitys ei ammattikorkeakoulujenkaan osalta jää tähän, eteenpäin mennään monessakin suhteessa. Koko korkeakoulujärjestelmän osalta tietä tulee varmasti viitoittamaan menossa oleva 3T eli Tampereen kolmen korkeakoulun yhteen liittäminen ja tämän kokeilun perusteella tehtävät muutokset.

Haaga-Heliassa olemme tehneet pitkäjänteistä strategian mukaista systemaattista kehittämistyötä kahdeksan vuotta. Voimme olla kehittämistyön tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Meillä on upeat opiskelijat ja henkilöstö, jotka ovat työllään tehneet nämä tulokset. Mutta paikalleen ei voida jäädä täälläkään. Uusi strategia hyväksytään tällä viikolla ja alkaa uusi kehittämisen kausi. Toimintaympäristö ja vaatimukset elävät ja muuttuvat, haasteisiin pitää vastata aina uudelleen. Korkeakoulumaailmassa kehittämistyö on hyvin pitkäjänteistä. ”Tuote ” ottaa valmistuakseen useita vuosia, joten toimintakaan ei voi olla jatkuvasti suuntaansa muuttavaa.

Omalta osaltani on nyt taakse jäämässä 40 vuotta täyspäiväistä työelämää, josta 16 vuotta amk-kentällä. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista pitkäjänteisen kehittämisen aikaa.  Tässä kohtaa katson jälleen kerran eteenpäin toivoen, että terveyttä riittää rakentaa vielä yksi 20 vuoden jakso systemaattisesti jotakin uutta.

Kun katsoo tästä perspektiivistä asioita, kvartaali on olemattoman pieni hetki. Ei sillä rakenneta maailmaa. Toivoa vain voi, että yritysten omistajat ja osakkeenomistajat osaisivat katsoa asioita pidemmällä perspektiivillä. Pitkäjänteisyys voisi luoda parempaa tulosta kuin vaatimus joka kvartaalin huipputuloksesta. Moni perheyrittäjä onkin todennut, että heidän kvartaalinsa on 25 vuotta.

Myös nuorten opiskelijoidemme toivoisin katsovan asioita välillä pidemmälläkin sihdillä eteenpäin, maailma ei ole tässä ja nyt. Tavoitteet voi asettaa aika paljon kauemmaksi. Aika moni teistä tulee elämään 100-vuotiaaksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään – huominenkin on olemassa. Itseäni huvittaa, kun siskon poika viettää kohta 50-vuotisjuhlia – ja saa juhliin mukaan vielä hyväkuntoisen mummonsakin! Se antaa perspektiiviä pitkäjänteisyydestä arjesta.

 

Hyvää pitkää elämää teille kaikille
toivottaa aktiivin eläkeläisen rooliin hyppäävä
Ritva Laakso-Manninen

 

Kyllä opiskelijat osaavat

Haaga-Helialla on pitkät perinteet hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä opiskelijoittensa kanssa. Pedagoginen ajattelu on koko ajan menossa oppilaita huomioivampaan ja henkilökohtaista ohjausta korostavampaan suuntaan. Opiskelijakunta Helga on aktiivinen toimija ja se pitää hyvin jäsenistönsä ajantasalla. Aine- ja paikallisyhdistykset pyrkivät omalla toiminnallaan parantamaan opiskelijoiden paikallisia olosuhteita. Lisäksi rehtori ja palvelujohtaja tapaavat Helgan edustajat kuukausittain ja muu johto tapaa opiskelija-aktiivit säännöllisesti pidettävissä johdon ja opiskelijoiden tapaamisissa (ns. JOOP-kokouksissa). Koulutusohjelmatasolla opiskelijat osallistuvat koulutusohjelmien laatua arvioiviin yhteistyötapaamisiin varsin säännöllisesti.

Uuden ammattikorkeakoululain mukaisesti opiskelijoiden joukosta valitaan yksi jäsen Haaga-Helian korkeimpaan päätöksentekoelimeen – Haaga-Helia Oy:n hallitukseen. Tämä takaa opiskelijanäkökulman huomioimisen ison linjan päätöksiä tehtäessä. Helga on myös ollut kiitettävän aktiivinen suoranaisesti opetukseen liittyvissä kysymyksissä ja kaikissa viimeaikaisissa opetussuunnitelmaprosesseissa opiskelijaedustus on ollut varsin vahva.

Kaikki edellä mainittu on vain ja ainoastaan positiivista ja onhan aivan selvä, että korkeakouluyhteisömme keskeisin ryhmä ovat juuri opiskelijat. Heitä varten me täällä olemme ja heidän tulevaisuutta me kaikin keinoin pyrimme rakentamaan. Myös määrällisesti opiskelijoiden ja henkilöstön suhde on noin 17:1.

Silloin tällöin tulee hyviä muistutuksia opiskelijoiden roolista Haaga-Heliassa. Yksi tällainen oli strategian päivitykseen liittyvä keskustelutilaisuus 31.3., johon koko henkilöstön lisäksi oli kutsuttu opiskelijakunta Helgan edustajat. Tilaisuudessa esitettyä strategiakokonaisuutta arvioitiin varsin positiivisesti ja esiin nousi monia hyviä ideoita, joista suurin osa on sittemmin otettu huomioon siinä strategiaversiossa, joka on menossa hallitukseen huhtikuun lopussa.

Tilaisuudessa käytettiin kuitenkin yksi suhteellisen kriittinen – joskin rakentavasti esitetty – puheenvuoro, jossa Helgan pääsihteeri Aku Aarva ihmetteli sitä, että opiskelijat eivät esitetyssä strategiakokonaisuudessa juurikaan näkyneet eikä suunnitellussa mittaristossakaan ollut opiskelijoihin liittyviä mittareita. Seuraavana päivänä Helga toimitti asiasta vielä samansisältöisen puheenjohtajiston laatiman nelisivuisen kirjelmän.

Tuo puheenvuoro ja kirjelmä olivat enemmän kuin tarpeen. Joskus asiat, joita pitää itsestäänselvyyksinä ja jotka ovat täysin oman ajattelun mukaisia, eivät olekaan niin selviä. Vaikka me kuinka ajattelemme, että korkeakouluyhteisömme koostuu sekä henkilöstöstä että opiskelijoista, pitää se myös eksplisiittisesti todeta. Lienee turha todeta, että uusimpaan strategiaversioon asia on korjattu sekä opiskelijoiden että heihin kohdistuvien mittareiden osalta.

Kiitän siis opiskelijakuntaa tässä(kin) asiassa esitetystä aktiivisuudesta ja myönnän tehneeni strategiapäivityksen korjauksia hiukan posket punoittaen – kuitenkin tietäen, että muutos ilmiasussa on täysin alkuperäisenkin ajattelun mukaista. Kyllä opiskelijat osaavat!

Teemu Kokko

Yhdessä olemisesta yhdessä tekemiseen

 

Me kaikki vietämme paljon aikaa muiden kanssa. Tämä tapahtuu osittain fyysisenä yhdessä olemisena ja osittain virtuaalisesti. Samaan aikaan kuitenkin yhteiskunnassa vahva individualismi nostaa päätänsä. Paradoksi onkin, miten kaiken sosiaalisen median mahdollisuuksien äärellä moni toimii yhä enemmän yksin.

Yksi äärimmäinen muoto on asioiden kommentointi ja mielipiteitten esittäminen taustoihin juurikaan perehtymättä. Twitter-maailmassa tämä on hyvinkin tavallista. Myös kollektiivista paheksuntaa ja loukkaantumista esiintyy varsin voimakasta vastakkainasettelua rakentavalla tavalla. ”Joko olet puolellamme tai olet meitä vastaan.” Johonkin on unohtunut yhteinen keskustelu, pohdinta, vaihtoehtojen tarkastelu ja eri näkökantojen esittäminen. Olemme usein yhdessä yksin.

Haaga-Helian tuote voidaan nähdä osaamisen kartuttamisena ja uudistamisena omilla osaamisalueillamme. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän täytyy toimia aidosti yhdessä. Meidän täytyy tietää, mitä toinen tekee ja meidän täytyy tuntea kollegamme myös henkilönä. Tuntemisen kautta kunnioitus useimmiten kasvaa ja voimme luontevasti täyttää omaa osaamisvajettamme.

Pedagogisesti olemme matkalla kohti suurempia osaamiskokonaisuuksia, mikä pitää sisällään yhteisopettajuutta ja eri osaamisalueiden vahvaa integrointia. Se aika, jossa opettaja vetää opintojaksonsa suljettujen ovien takana täydellisessä eristyksessä sekä kollegoista että työelämästä on auttamatta ohi. Olemme avoimia toiminnastamme, jaamme osaamistamme ja materiaalejamme, mutta myös vastaanotamme osaamista ja materiaaleja.

Hyvän yhteistyön peruspilari on myönteinen ihmiskäsitys sekä aito halu kehittää ja kehittyä. Yhteiskunnan rakennemuutos ja erityisesti viestintä- ja tietotekninen kehitystahti on niin kova, että yksin siinä kisassa ei pärjää. Kun nyt Haaga-Helian strategiapäivityksen ensimmäisiä versioita sorvataan, on aivan varmaa, että jossain kohdassa strategiakokonaisuutta löytyy sana ”yhdessä”. Se on pieni sana, mutta sisältää paljon sekä toimintoihimme ja kulttuuriimme liittyvää muutospainetta. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tehtävää.

Me haagahelialaiset olemme tiimi ja voimamme on avoimessa vastavuoroisessa yhteistyössä. Mistään vapaamatkustajuudesta ei siis saa olla kysymys. Pyrimme kaikin keinoin tukemaan yhdessä tekemistä ja muun muassa Pasilan uusia tiloja suunniteltaessa aidon yhteistyön mahdollistaminen sekä kollegoiden kesken että opiskelijoiden kanssa on ollut yksi suunnittelun peruslähtökohta. Yhteistyön tekeminen on siis työtämme ja siinä pelissä kaikki voittavat. Yhdessä on sitä paitsi kivempaa.

 

Teemu Kokko, vararehtori

Kommentteja korkeakoulukeskusteluun

Mediassa käy vauhdikas keskustelu tulevaisuuden korkeakouluista ja korkeakoulujärjestelmästä Suomessa. Miksi keskustelua käydään juuri nyt, kun uusi yliopistolaki tuli voimaan muutama vuosi sitten ja ammattikorkeakoululain muutokset tämän vuoden alusta? Taustalla on luonnollisesti edessä olevat kevään eduskuntavaalit ja niiden jälkeen käytävät neuvottelut hallitusohjelmasta. Monet tahot ovat asialla vaikuttaakseen tuleviin hallituslinjauksiin.

 

Keskustelussa on esiin nostettu ennen kaikkea kahden korkeakoulupilarin mallin tulevaisuus.

 

Helsingin Sanomien artikkelin 30.1.2015 mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut voitaisiin yhdistää. Ihan tällaista kaiken kattavaa yhdistämistä ei kukaan ilmeisesti ole kuitenkaan esittänyt. Varsin mielenkiintoinen on niin sanottu Tampere 3 -hanke, jossa kahden yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kesken etsitään hyvin pitkälle meneviä rakenteellisia muutoksia. Erilaisissa keskusteluissa tämä T3-malli on nähty pilottina, jonka puitteissa voitaisiin kokeilla vahvan alueellisen korkeakoulun mallin toimivuutta. Yksi korkeakoulu voisi tarjota sekä tieteellisen että ammatillisen korkeakoulutuksen. Saman suuntaisia toiveita pitkälle viedystä yhteistyöstä on Lappeenrannassa. Samalla kampuksella sijaitsevien yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken kaivataan yhteistyön mahdollistavia lakimuutoksia.

 

Muutama yliopistorehtori (muun muassa Helsingin Sanomat, Vieraskynä 14.2.2015) on esittänyt mallia, jossa joillakin aloilla voitaisiin yliopistoissa luopua kandidaattitason koulutuksesta ja siirtyä pelkästään maisteri- ja tohtoritason koulutuksiin. Esimerkkinä on usein käytetty liiketalouden koulutusta, koska sitä annetaan 10 yliopistossa ja noin 20 ammattikorkeakoulussa. Tämä ehdotus koskettaa meitä Haaga-Heliassa kovastikin, kun olemme suurin liiketalouden kouluttaja. Meidän kannalta tällainen ehdotus ei ole hyvä. Ensinnäkin siinä on vaara, että joutuisimme luopumaan ylemmistä amk-tutkinnoista.

Ilman master-tason koulutustarjontaa emme kansainvälisillä markkinoilla olisi varteenotettava yhteistyökumppani. Riski olisi tällöin myös TKI-toiminnan supistumisesta, ja korkeakoulu ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei kyllä millään mittarilla ole oikea korkeakoulu. Kolmanneksi on syytä huomioida se, että meidän tuottama liiketalouden koulutus ei ole samanlaista kuin Aalto-yliopiston kauppatieteellinen koulutus. Meidän opetussuunnitelmamme on rakennettu hyvin vahvasti yritysten tarpeista hyvin tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa ja yritysten osaamistarpeiden pohjalta. Opettajien pedagoginen pätevyys ja työelämäkokemus sekä opetukseen kytketty TKI-toiminta vahvistavat profiiliamme. Opetusta ei rakenneta teoriakärki edellä. Hyvät työllistymisluvut ja todella runsas yrityskumppaniemme määrä kertovat selvästi, että olemme onnistuneet hyvin tehtävässämme. Me koulutamme käytännön ja teorian tuntevia asiantuntijoita.

 

Jos olisimme määrällisesti merkittävästi nykyistä suurempi kandidaattitason kouluttaja ja valmistuneet opiskelijamme sitten kilpailisivat siitä, kuka pääsee maisteritason opintoihin yliopistoon, olisi vaara, että tutkintomme painopiste siirtyisi ”ylioppilaskirjoitusten” suuntaan. Tällöin tavoiteltaisiin valmistumisen jälkeisiä yliopisto-opintoja sen sijaan, että tavoittelemme sitä, kuinka hyvin meiltä työllistyy työelämään. Painopiste muuttuisi vääjäämättä tällaisessa college-mallissa.

 

Yhtenä näkökulmana korkeakoulukeskusteluun (Huttula, Helsingin Sanomat 19.2.2015) on heitetty ehdotus ammatillisten tohtorien kouluttamisesta ammattikorkeakouluissa. Tätä OECD esitti jatkokehittämiskohteena arviointiraportissaan jo useita vuosia sitten. Kun katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, voi todeta, että miksi ei. Seuraavaan hallitusohjelmaan ei tällaista kehittämishanketta varmastikaan saada, mutta toivottavasti pitkässä juoksussa Suomessakin on mahdollisuus päästä Norjan mallin suuntaan, jossa yksi korkeakoululaki mahdollistaa erilaiset korkeakoulut ja korkeakoulun nousemisen ”hierarkiassa” ylöspäin sen mukaan kuin osaaminen ja näytöt antavat siihen oikeutuksen.

 

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet jättimäisen kehittämistyön yli 20-vuotisen historiansa aikana. Se on työtä, josta mm. OECD:n arviointiraportissa todetaan ”It has been a success”. Varmaa on, että kehitys ei pysähdy tähän päivään. Meidän tulee tältä vahvalta ammatillisen korkeakoulutuksen osaamisen ja kokemuksen pohjalta olla rakentamassa uutta tulevaisuutta, ei palata vanhoihin tiedeyliopiston tuntemiin malleihin.

 

rehtori Ritva Laakso-Manninen

Innovaatiot ja menestyksen reseptiikka

Haaga-Helian TKI-toiminnan vuosi on alkanut innostavasti. Vuoden laatuinnovaatiopalkinto 2014 myönnettiin kehittämällemme HH6K myyntikulttuurin kehittämismittaristolle. Mutta mikä on tämän innovaation synnyn salaisuus?

 

Euroopan komissio on linjannut innovaatiotoiminnan menestyksen kriteerit teemalla ’Open Innovation 2.0’. Komissio on kehittänyt innovaatioiden reseptin, johon liittyy käyttäjälähtöisyys, avoimuus, törmäyttävät toimintamallit, menetelmien vallankumous, joukkojen viisaus sekä ketteryys, nopeus ja rohkeus.

 

Mielenkiintoista on havaita, että juuri näitä toimintatapoja olemme soveltaneet omassa toiminnassamme. Voittanut innovaatiomme – HH6K – syntyi juuri tämän reseptin myötä. Yli 800 vastaajaa antoi verkkoaivoriiheen panoksensa myynnillä menestyvän organisaation piirteiden tunnistamiseen. Mittaria ei kehitetty tutkijan kammiossa vaan yhteistyöprosessiin osallistui 22 kumppaniyritystä, ja useita Haaga-Helian asiantuntijoita. Lopputuloksena syntyi toimiva ja yritysten tarpeisiin sopiva kehittämisen työväline. Open Innovation 2.0 on nyt testattu käytännössä toimivaksi ja tuloksia tuottavaksi. Kiitokset osaaville tekijöillemme  ja aktiivisille kumppaneillemme!

 

Open Innovation 2.0 ajattelu on otettu mukaan myös TKI-strategiamme päivitystä virittämään. Niin ja onhan tämän vuoden strategiaprosessissakin Open Innovation piirteet vahvasti esillä: mittava ja taustoittava verkkoaivoriihi ja yhteiskehittäminen yrityskumppaneiden, opiskelijoiden, alumnien ja henkilöstön kanssa! 

 

​vararehtori Lauri Tuomi