Amerikkalaisia management-lehtiä selaillessa silmä osuu usein uusiin käsitteisiin, joihin ei ole vielä törmännyt suomenkielisessä keskustelussa. Useat johtajuuden muotitermit tulevatkin pohjoisamerikkalaisesta tekstimaailmasta. Äskettäin törmäsin ilmaukseen behavioural fitness. Mitä ihmettä sillä tarkoitetaan?
Sanapari innosti minua lukemaan artikkelin ”Getting behaviourally fit” (Newman 2015). Newman on kirjoittanut artikkelinsa työelämässä toimivien managereiden näkökulmasta. Hän pohtii, miksi samalla osaamisella varustetuista managereista toinen menestyy ja toinen ei. Miksi toinen pystyy viemään ideoitaan onnistuneesti eteenpäin ja luotsaa menestyviä projekteja, kun samaan aikaan toinen kompastuu vastoinkäymisiin, riitaantuu ja kokee takaiskuja? Vastaus löytyy eroista käyttäytymisessä ja toimintamalleissa. Taidot omalla osaamisalueella ovat tärkeitä, mutta ne ovat oikeastaan vain pääsylippu hyvään työuraan. Avain menestykseen piilee siinä, kuinka käyttää taitojaan ja osaamistaan.
Keskustelut linjajohtajien, rekrytoijien ja HR-asiantuntijoiden kanssa vahvistavat ymmärrystä siitä, mikä erottaa kaksi osaavaa työnhakijaa toisistaan. Erona ei ole työnhakijoiden osaaminen vaikkapa hyvän markkinointisuunnitelman tekemisessä tai heidän prosessien kehittämiskykynsä. Pikemminkin ero on heidän kyvyssään kuunnella työtovereita ja asiakkaita sekä siinä, kuinka avoimia he ovat toisten esittämille ideoille, pystyvätkö he luottamaan tiimiinsä, kuinka vakuuttavia he ovat, millainen on heidän kykynsä saada asioita aikaiseksi ja millainen on heidän taitonsa rakentaa verkostoja, jotta he saavat resursseja ja voivat myydä ideansa organisaatiossa. Ja lista jatkuu.
Näillä onnistujilla on ominaisuuksia, joita muilta puuttuu. He käyttävät monia käyttäytymismalleja joustavasti, ja he ymmärtävät ja pystyvät ohjaamaan omaa käytöstään sekä pystyvät tunnistamaan hetkiä, joissa oma käyttäytyminen on erityisen merkityksellistä. Toisin sanoen heillä on taitoja, joiden avulla he pääsevät hyödyntämään substanssiosaamistaan.
Tässä kohtaa voi todeta, että ”behavioural fitness” on oikeastaan sama asia kuin opiskelijan metataidot. Olemme liiketalouden perusopintoja uudistettaessa puhuneet tästä paljon. Mitä ovat ne metataidot, joita meidän opiskelijamme tarvitsevat, ja miten ja missä yhteyksissä me niitä opetamme? Substanssiosaaminen on tärkeää, ja meiltä valmistuvien taitoja kiitelläänkin. Yhtä tärkeää kuitenkin on, miten osaa taitojaan käyttää: miten osaa viestiä, vakuuttaa, toimia ryhmässä, esiintyä, asettaa itselle tavoitteita, motivoitua, selvitä vastoinkäymisistä, myydä omia taitojaan ja sietää epävarmuutta. Meillä on hienoa osaamista myös tältä alueelta sekä opinto-ohjaajien että opettajiemme parissa.
Strategiamme avainsanat myynti, palvelu ja yrittäjyys ovat keskeisiä taitoja tulevaisuuden työelämässä. Pitkät urat organisaatioiden palveluksessa tulevat olemaan harvinaisempia. Yhä useampi meidän opiskelijoistamme myy omaa osaamistaan osaamisverkostojen jäseninä tai jonkin digitaalisen alustan kautta. He toimivat yhä enemmän yrittäjämäisesti palvellen osaamisellaan muita työelämän toimijoita. Tällaisessa tulevaisuuden työelämässä metataidot ovat äärimmäisen arvokkaita.
Minna Hiillos, vararehtori, liiketalouden yksikön johtaja
Lähde:
Newman, L. 2015: “Getting ’behaviourally fit’.“ – Global Focus – The EFMD Business Magazine 09:3, s. 38–41.
