Miten koulutus voi vastata liike-elämän tulevaisuuden haasteisiin?

Pohjoisamerikkalaisen Rice Universityn dekaani ja professori William H Glick on esittänyt ajatuksia tulevaisuuden trendeistä business-kouluissa. Glick toimii nyt yhdettätoista ja viimeistä vuottaan hallituksen puheenjohtajana AACSBssä (Association to Advance Collegiate Schools of Business), jonka laatuleimaa pidetään liiketalouden opetuksessa globaalisti kaikkein arvokkaimpana.

Glickin näkemyksen mukaan liiketoiminta muuttuu koko ajan vähemmän hierarkkiseksi tulevaisuudessa. Samalle se muuttuu yhä globaalimmaksi, verkostoituneemmaksi, yrittäjämäisemmäksi, monimuotoisemmaksi ja paremmaksi soveltamaan big dataa. Lisäksi se perustuu yhä enemmän tietoon pohjautuvaan johtamiseen. Tähän perustuen geneeriset, toisiaan muistuttavat liiketalouden koulutusohjelmat eivät vastaa meneillään olevaan toimintaympäristön muutokseen.

Tulevaisuudessa business-koulujen pitäisi pystyä tarjoamaan koko ajan muuttuvan liiketoimintaympäristön tarpeisiin eriytettyjä koulutuksia, jotka muuttuvat työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Jatkuvaa innovointia tarvitaan, jotta koulut pystyvät tarjoamaan erikoistuneita, modulaarisia sisältöjä monimuotoisilla tavoilla.

Tämä trendi näkyy myös omassa toimintaympäristössämme: sopivia toimintamuotoja on tuotu esimerkiksi erikoistumisopintojen muodossa. Iso kysymys on, miten saisimme Haaga-Heliassa koulutusohjelmammekin ketterimmiksi vastaamaan alati muuttuvan työelämän haasteisiin. Opetussuunnitelmien (OPSien) uudistaminen on osa tätä työtä. Tulevaisuudessa OPSit tulevat varmaankin olemaan jonkinlaisia raameja, joiden sisällä tehdään jatkuvaa kehittämistyötä. Meillä on jo tästä hyviä esimerkkejä omassa toiminnassammekin.

Ei ehkä kovin yllättävästi Glick toteaa, että luokkahuoneessa tapahtuu yhä pienempi osa oppimista. Amerikkalaiset opiskelijakyselyt osoittavat, että jopa 80 % arvokkaimmista oppimiskokemuksista saadaan opiskelijoiden mielestä luokkahuoneen ulkopuolella. Yhä suurempi osa oppimisesta luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuu myös digitaalisen kurssitarjonnan kautta. Yhä suurempi osa kouluista tulee käyttämään MOOCeja (massive open online courses) ja SPOCeja (small private online courses). Kun digitaalinen opetus kehittyy, se tulee yksilöllistämään opetusta paljon tehokkaammin kuin luokkaopetus tarjoamalla suuren määrän oppimistapoja – ja tyylejä. Näin digitaalisuus voi olla myös ihmisläheistä ja yksilöllistä oppimista tukevaa.

Glickin maalaamassa tulevaisuudessa tulemme näkemään enemmän sekä opetuksen että tutkimuksen tiimipohjaista kehittämistä. Kaikki tekevät yhteistyötä. Opettajien tiimin jäsenet tuovat kaikki oman, toisiaan täydentävän osaamisensa integroituihin kursseihin; he tekevät yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa, tutoroivat opiskelijoita ja tarjoavat uravalmennusta. Nämä ajatukset käyvät hyvin yhteen Haaga-Heliankin tiimiopettajuuden malliin.

Tulevaisuudessa business-koulujen yhteiskunnallinen vastuu kasvaa. Ne tulevat haastamaan liiketoiminnan roolia ympäröivissä yhteisöissä. Erityisesti business-koulut tulevat edistämään kestäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöarvoja omalla vaikutusalueellaan. Tässäpä tulevaisuuden haastetta sekä liiketalouden yksikölle että koko Haaga-Helialle.

Minna Hiillos

Lue lisää: Glick, W.H. : Gazing forward, looking back. AACSB International, Sep-Oct 2015.

Comments are closed.