Talouselämälehdessä 33/2013 julkaistiin ammattikorkeakouluja koskeva vertailututkimus. Tutkimuksella haetaan ammattikorkeakoulujen paremmuusjärjestystä. Haastava tehtävä, joka vaatii paljon mittaristolta. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista – tuloksemme tippuivat, mutta juuri siksikin on paikallaan pohdiskella mittaristojen totuutta ja vaikutusta.
HAAGA-HELIA sijoittui vuonna 2011 vastaavassa tutkimuksessa sijalle 2 ja nyt sijalle 16. Kajaanin amk oli 2011 ensimmäisenä ja nyt sijalla 15. Mikkelin amk tuli nyt ensimmäiseksi oltuaan aiemmin sijalla 11. Tämä herättää ensimmäisen kysymyksen koskien mittariston reliabiliteettia ja validiteettia. Kun ammattikorkeakoulujen toiminta on hyvin pitkäjänteistä ja todelliset vuosittaiset muutokset hyvin hitaita, miksi mittaristolla sijoitusten vaihtelut ovat hyvin suuria? Satunnaiset vaihtelut näyttävät heiluttavan mittariston tuloksia liikaa.
Mittaristo myös vertaa keskenään hyvin erilaisessa asemassa olevia korkeakouluja. Esimerkiksi sijainti vaikuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksiin hakea EU-rahoitusta hankkeilleen. Metropolialue jää usean rahoituksen ulkopuolelle. Kuitenkin TKI-mittari painaa tutkimuksessa yhtenä kymmenestä mittarista merkittävästi, kun erot ammattikorkeakoulujen välillä muuten ovat pienet. Samoin monialaisia ja yksialaisia ammattikorkeakouluja verrataan keskenään, vaikka mm. valmistumisen paineet ovat hyvin erilaiset sairaanhoitajan ja insinöörin osalta. Toinen saa töitä vasta, kun todistus on kädessä.
Mittaus ja vertailu ovat sinänsä tarpeellisia. Pyrimme toiminnallamme erinomaiseen laatuun ja tuloksiin. Vain vertaamalla toisiin saamme sijoitettua oman toimintamme janalle ja näemme toimintamme suhteessa muihin. Se voi karsia vääriä mielikuvia ja antaa faktoihin pohjautuvaa perustaa kehitystyölle. Suurin vaikutus tällaisella mittauksella lienee juuri tässä, palautteessa ammattikorkeakoulussa toimiville.
Mittaamisen ja vertailun voisi ajatella palvelevan myös ammattikorkeakoulun asiakkaita: hakijoita ja yrityksiä. Tässä suhteessa Talouselämän mittariston merkitys jää kuitenkin alueellisuuden varjoon. Sijainnilla on suuri painoarvo, ja jokaisella ammattikorkeakoululla onkin alueellinen tehtävänsä. Tuskin näiden tulosten perusteella hakijat tai yritykset suuntaavat nyt Kajaaniin tai Mikkeliin. Kyllä alueen omat ammattikorkeakoulut ovat alueella toimiville ja asuville tärkeitä.
Talouselämän mittari on sarjassa ”mukava tietää”. Ensi vuoden alusta ammattikorkeakoulut ovat tosipaikan edessä, kun opetus- ja kulttuuriministeriö käy arvioimaan ammattikorkeakoulujen tuloksia. Niiden mittaustulosten perusteella jaetaan jatkossa ammattikorkeakoulujen rahoitus. Silloin on tosi kysymyksessä. Onko mittaristo oikea tai väärä, onko reliaabeli ja validi, tullaan kysymään varmasti monta kertaa, kun mittariston totuus arvottaa ammattikorkeakouluja omalla tavallaan.
Ritva Laakso-Manninen
