Psykologista pääomaa

Viime aikoina on kovasti puhuttu psykologisen pääoman merkityksestä. Alan gurun, yhdysvaltalaisen Fred Luthansin mukaan psykologisen pääoman osa-alueita ovat toivo, itseluottamus, sinnikkyys ja optimismi. Näitä osa-alueita kehittämällä voi hänen mukaansa saada lisää energiaa, parantaa omaa suorituskykyään sekä olla toimissaan luovempi. Myös kyynisyys, ahdistus ja koettu stressi vähenevät.

Koulutusammattilaisina meidän kaikkien jatkuvana missiona tulisi vuorovaikutustilanteissa olla näiden neljän osa-alueen lähettiläitä eli luoda uskoa tulevaisuuteen, tehdä kaikkemme vastapuolen itseluottamuksen pönkittämiseksi, korostaa työnteon ja eteenpäin puskemisen merkitystä sekä nähdä asiat positiivisuuden kautta. Se on siis yksinkertainen, mutta vaativa vastuumme.

Lähikollegamme saattaa painia jonkin haasteellisen TKI-hankkeen parissa tai opiskelija saattaa epäillä omia kykyjään opinnäytetyöprosessin loppuunsaattamisessa. Juuri näissä tilanteissa itse kullakin voi olla ratkaiseva rooli ja Luthansin yksinkertainen nelikenttä ei ole huono malli mielessä pidettäväksi.

Nykymaailmaan liittyy paljon epävarmuutta ja kysymyksiä. Tämä korostaa entisestään kollektiivista vastuuta ja yhdessä tekemistä – sekä auttamista kiperissä tilanteissa. Meillä kaikilla on tilanteita, joissa kaivataan sitä ratkaisevaa olalle taputusta, sillä – vanha totuuden mukaisesti – asioillahan on taipumus järjestyä. Meitä suomalaisia kritisoidaan usein – eikä täysin aiheetta – varsin pitkälle menevästä asiakeskeisyydestä. Ehkä onkin niin, että organisatorista psykologista pääomaa rakennetaan myös muiden kuin suoraan työhön liittyvien keskusteluiden kautta. Muutama lause kokouksen alussa jostain muusta voi itse asiasta olla koko tilaisuuden voimaannuttavin elementti.

Uusi rahoitusmalli haastaa myös HAAGA-HELIAa ja mekin joudumme kyseenalaistamaan perinteisiä rutiinejamme ja työtapojamme. Moni meistä joutuu liikkumaan myös epämukavuusalueilla ja tekemään asioita toisin kuin miten niitä on menneinä vuosina tehty. Olemme kuitenkin erittäin kokenut ja älykäs organisaatio ja uuden ajan heijastumia on jo nähtävissä – ei vähiten jo toteutuneissa ja käynnissä olevissa opetussuunnitelmahankkeissa. On suuri onnistuminen, kun pystymme valjastamaan organisaatiomme psykologisen pääoman palvelemaan meille tärkeiden asioiden ripeää eteenpäin menoa.

vararehtori Teemu Kokko

Comments are closed.