Selvitysmies Jorma Elorannan ehdotus Suomen investointistrategiaksi julkistettiin helmikuussa. Eloranta toteaa, että tarvitaan riittävän yhdensuuntainen ja monivuotinen tahto rakentaa Suomen kilpailukykyä, jos haluamme säilyttää Suomen korkean elintason valtiona. Hänen esittämistään viidestä strategisesta teesistä yksi toteaa: Vahvuuksiamme pitää edelleen vahvistaa.
Eloranta toteaa edelleen, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja korkea elintaso ovat muutamana viime vuosikymmenenä rakentuneet ja voivat jatkossakin rakentua osaamisen ja innovaatioiden varaan. Osaaminen on kilpailukykymme kehittymisen kivijalka. Kun julkisessa taloudessa tehdään valintoja, niin karsintaa ei pidä kohdistaa kansantalouden kasvua rakentaville alueille. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrän vähentämisellä ja parhaiden yksiköiden vahvistamisella voidaan parantaa edelleen tutkimuksen ja opetuksen tuloksia käytettävissä olevilla resursseilla. (https://www.tem.fi/index.phtml?C=100721&s=4169&xm_lang=fi&xm_mode=edit&xmid=4757).
Kun 90-luvun lamaan etsittiin ratkaisuja, lähdettiin Suomessa panostamaan osaamisen kehittämiseen. Perustettiin ammattikorkeakoulut vastaamaan työelämän kasvaneisiin osaamistarpeisiin. OECD:n arvioinneissa suomalaisesta AMK-järjestelmästä onkin todettu ”…it has been a success”. Nykyinen hallitus on sekä hallitusohjelmassa että koulutuspoliittisissa linjauksissa ja toimeenpanosuunnitelmassa (KESU) tehnyt selkeitä kannanottoja osaamisen kehittämiseksi, näistä yksi on AMK-uudistus.
Meillä HAAGA-HELIAssa on hyvät kokemukset kahden ammattikorkeakoulun yhdistämisestä. Se on tuonut taloudellista tehokkuutta ja toiminnallista laatua. Tältä pohjalta on helppo olla samaa mieltä siitä, että parhaiden yksiköiden vahvistamisella voidaan parantaa tuloksia edelleen.
AMK-kenttään on kohdistettu 125 miljoonan säästötavoitteet. Noin puolet ammattikorkeakouluista on ilmoittanut vastineessaan OKM:lle, että eivät ole valmiita esitettyihin aloituspaikkaleikkauksiin. Rakenneratkaisun läpikäyneen ison ammattikorkeakoulun edustajana kannan huolta siitä, että hallituksen linjaukset eivät kestä vaan leikkauksia lähdetään toteuttamaan juustohöylällä. Tämä kohdistuisi isoihin toimijoihin raskaasti. Silloin edettäisiin juuri päinvastaiseen suuntaa: vahvoja ei vahvisteta vaan leikataan sieltä missä on jo edetty systemaattisesti suuremman ja vahvemman kokonaisuuden rakentamiseksi.
Valtioneuvosto tulee 22.3. esittämään uudet valtion säästötoimenpiteet. Suomen tulevaisuuden kannalta on elintärkeätä, että lisäleikkausten kohteena ei ole toistamiseen ammattikorkeakoulusektori, joka jo nyt taloudellisimmin tuottaa yritysten kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä osaajia ja käyttäjälähtöisiä innovaatiota.
Ritva Laakso-Manninen
rehtori
