Kevään aikana varsin moni tilaisuus, johon olen osallistunut, on keskittynyt tulevaisuuteen. Tämä on varsin luonnollista, kun koko kansakunta etsii Suomen tulevan nousun reseptiä ja sitä tukevia elementtejä. Huhtikuun Ennakointikamarissa käsiteltiin koulutusta, osaamista ja työelämää. Kantavana ajatuksena oli se, että tulevaisuus pitää tehdä, koska sitä ei vielä ole. Useimmat meistä näkevät …
Saimme menneellä viikolla lukea hallituksen aloitteista työllisyysasteen nostamiseksi. Työllistämistoiveet kohdistetaan etenkin pienempiin yrityksiin ja itsensä työllistämiseen. Tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin. Vaikka hallituksen keinovalikoima on rajoitettu ja onnistuminen riippuu myös monesta ulkoisesta tekijästä, niin yhteiskunnallisesti miltei kaikki yhtyvät hallituksen tavoitelinjauksiin työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. Keinot …
Olen viime päivinä suorastaan ahminut Alec Rossin hienon teoksen ”The Industries of the Future” (2016). Kirjoittaja on toiminut vuosia Hillary Clintonin neuvonantajana ja hän käsittelee varsin kansantajuisesti sitä massiivista globaalia murrosta, jota me kaikki parhaillaan elämme. Kirjan viimeinen kappale tekee yhteenvedon koko problematiikasta ja käsittelee erityisesti sitä, miten valmistamme nuoriamme …
Ammattikorkeakoulun opettajuuden muutos oli yksi keskustelunaihe, kun ammattikorkeakoulujen koulutuksesta vastaavien johtajien verkosto kokoontui helmikuussa Jyväskylässä. Noin kolmekymmentä koulutuksesta vastaavaa oli paikalla ja loimme käsitystä siitä, mikä on muuttunut opettajuudessa ja miten digitalisaatio voisi näitä muutoksia helpottaa. Keskustelumme tulos muutoksista ei ole tietenkään kaiken kattava, mutta edustaa kuitenkin melko lailla koko …
Yhteiskuntamme dynaaminen kehitys haastaa meitä kovalla kädellä. Vähemmällä täytyy saada enemmän, toimintarytmi kovenee ja samanaikaisesti yleinen julkisuusvaade edellyttää meiltä aktiivista viestintää sekä täydellistä avoimuutta kaikkiin suuntiin. Työelämässä tapahtuu voimakasta toiminnallista integraatiota, mikä käytännössä näkyy monimuotoisina toimenkuvina ja reaaliaikaisina tehtävämäärityksinä. Yksilötasolla moniosaamisen tarve ja uusien osaamisalueiden haltuunotto korostuu. Perinteinen – voisi …
Korkeakoulukenttä on kovassa muutoksessa. Vain pieni osa tästä muutoksesta johtuu maamme taloudellisista paineista. Suurin paine syntyy väestön keskittymisen, yhteiskunnallisen rakennemuutosten sekä globaalien kehitystrendien kautta. Korkeakouluilta edellytetään yhä laajempaa yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Edellytetään profiloitumista, edellytetään työnjakoa ja edellytetään alati suurempaa tehokkuutta jatkuvasti pienenevillä resursseilla. Muutokset näkyvät myös henkilökohtaisella tasolla ja …
”Kaikki mulle heti” – väitetään olevan tämän päivän nuoren näkökulma. Toisaalta se kuulostaa nousukauden kvartaalitaloutta elävän yrityksen strategialta. Taantuma on tuonut kuvaan mukaan toisenlaiset haasteet – kenellä kestää pinna sinnitellä pitkään jatkuvan laman yli. Pitkäjänteinen systemaattisuus asioiden hoidossa saa uudenlaista hohtoa, kun tulokset vaativat aikaa kypsyäkseen – kuin hyvä viini. …
